simplificator-babel 0.0.4

data/lib/data/udhr_txt/udhr_fij.txt

@@ -0,0 +1,224 @@
+Universal Declaration of Human Rights - Fijian
+© 1996 – 2009 The Office of the High Commissioner for Human Rights
+This plain text version prepared by the “UDHR in Unicode”
+project, http://www.unicode.org/udhr.
+---
+
+LAWA RARABA NI DODONU NI LEWENIVANUA
+      Ena 10 ni Tiseba 1948, a vakadonuya qai kacivaka na Vale ni Bose Levu  ni Matabose Levu kei vuravura na Lawa Raraba ni Dodonu ni Lewenivanua. Sa volai tiko yani oqo na lewe ni Lawa. Ena toqai ena itukutuku ni veigauna na lawa oqo, ni vakadonui oti, era uqeti sara na lewe ni Matabose mera kucivaka ra qai “raica me kaburaki, vakaraitaki, wiliki qai vakamacalataki, vakauasivi e veikoronivuli kei na veitabana cava tale ni vuli. Me kua sara ni caka oqo ena dela ni veivakaduiduitaki ena vuku ni itutu vakapolitiki ni dua na vanua se vanua tu vakataki koya se vanua qali.”
+   
+      IKAU
+      Ni yavu ni galala, lewa dodonu kei na sautu ena vuravura na noda vakadinata ni dodonu mera dokai mera raici tale ga vakatautauvata na lewe kece ga ni vuvale kawatamata,
+      Ni na tubu na itovo vakadomobula e sokanu kina na lewaeloma ni kawatamata ke
+      vakawaleni qai beci na dodonu ni kawatamata kei na kena vakatakilai ni ka levu duadua era nuitaka tu na lewenivanua na vuravura era na marautaka kina na tamata yadua na galala ni vosa kei na galala ni vakabauta vaka kina na galala mai na rere kei na leqa,
+      Ni dodonu me taqomaki vinaka ena lawa na dodonu ni lewenivanua, me kua kina ni vakasaurarataki na tamata ena nodra vaqara bula mera saqata na veiliutaki e voravora qai ca,
+      Ni bibi me sagai mera veimaliwai vinaka na veimatanitu,
+      Nira sa vakadeitaka na lewe ni Matabose Levu kei Vuravura ena kena Lawatu na nodra vakabauta na dodonu ni lewenivanua me dokai qai kilai na yaga ni tamata yadua, ni tautauvata vinaka nodrau dodonu na tagane kei na yalewa ra qai nakita dei mera vakabulabulataka na toso vakaitikotiko kei na vueti cake ni ivakatagedegede ni bula mera galala kina vakalevu,
+      Nira sa yalataka na matanitu era lewe ni Matabose mera na saga ena veitokoni ni
+      Matabose Levu kei Vuravura mera vakabulabulataka na dokai kei na muri ni dodonu raraba ni lewenivanua kei na galala ni tamata yadua,
+      Ni rui bibi me matata vinaka vei keda kece na dodonu kei na galala oqo me vakayacori rawa kina na vosa ni yalayala oqo,
+      O koya gona
+      E kacivaka kina
+      NA VALE NI BOSE LEVU
+      NA LAWA RARABA NI DODONU NI LEWENIVANUA oqo e dodonu mera na saga vakatautauvata kece sara na veimatatamata kei na veimatanitu mera kila ra qai nanuma deivaki na kena lewenivanua yadua kei na veitikotiko kece sara. Mera na saga mera vakavulica ena kena totaki na dokai ni dodonu kei na galala kece oqo kei na nodra saga tiko vakalailai me kilai qai muri vakararaba, vakavinaka, ena dua na matanitu me tete ina veimatanitu ena kedra maliwa na vanua tu vakataki ira kei na vanua qali.
+   
+      Tikina e 1.
+      Era sucu ena galala na tamata yadua, era tautauvata ena nodra dokai kei na nodra dodonu. E tiko na nodra vakasama kei na nodra lewaeloma, sa dodonu mera veidokadokai ena yalo ni veitacini.
+   
+      Tikina e 2.
+      Na tamata kece e nodra na dodonu kei na galala e tukuni tiko ena Lawa oqo, e sega ni dua me vakaduiduitaki ena vuku beka ni kawa, roka ni kuliniyago, tagane se yalewa, vosa, lotu, nanuma vakapolitiki se nanuma cava tale, vanua se itikotiko e cavutu mai kina, iyau, sucu se itutu cava tale.
+      Me kua tale ga ni vakaduiduitaki e dua ena vuku ni matanitu se vanua e cavutu mai kina, ena vakasama beka vakapolitiki, vakaiyalayala se itutu ena vuravura, se mani vanua tu vakataki koya, vanua qali, koloni, se itutu cava ga.
+   
+      Tikina e 3.
+      Na tamata kece e dodonu me bula, me galala, me taqomaki tale ga.
+   
+      Tikina e 4.
+      Me kua ni dua me bobula se vakabobulataki; e vakatabui na bobula kei na veivakabobulataki ena kena mataqali kece sara.
+   
+      Tikina e 5.
+      Me kua ni dua e vakararawataki, se vakacacani, me caka vua se totogitaki ena itovo e sega ni vakatamata, e veivakalolomataki.
+   
+      Tikina e 6.
+      Na tamata kece e dodonu me raici vakatautauvata ena liga ni lawa.
+   
+      Tikina e 7.
+      E tautauvata kece na tamata ena liga ni lawa, mera taqomaki kece tale ga ena lawa, me kua ni dua me vakaduiduitaki. Na tamata kece e sega ni dodonu me  vakaduiduitaki ena vuku ni dua na tiki ni Lawa oqo se me uqeti me vakaduiduitaki.
+   
+      Tikina e 8.
+      E nodra dodonu na tamata kece me rogoci vinaka na nodra kisi ena dua na mataveilewai cicivaki vinaka ena nona matanitu kevaka e beci na nona dodonu e maroroi tu ena lawatu se ena lawa.
+   
+      Tikina e 9.
+      Me kua ni dua e vesu, qaqauraki, se me lesavi vakailoa
+   
+      Tikina e 10.
+      E dodonu ni tamata kece me rogoci vakatautauvata, vakadodonu, ena mataveilewai e tu vakataki koya qai sega ni veitovaki me macala kina na nonu dodonu kei na ka me cakava ena cala e beitaki kina.
+   
+      Tikina e 11.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece e beitaki ena dua ena cala me nanumi ni sega. ni cala me yacova ni sa qai vakacalai dina ena lawa ena veilewai a vakatarai kina me valataka na nona kisi.
+         
+         
+            Me kua ni dua e beitaki ena cala ena vuku ni ka e cakava se sega ni cakava kevaka e sega ni wili me cala ena lawa ni vanua se lawa ni vuravura ena gauna se cala kina, me kua tale ga ni tau vua na itotogi bibi cake mai na itotogi se vakamuri tiko ena gauna e cala kina.
+         
+      
+   
+      Tikina e 12.
+      Me kua ni dua e vakasaurarataki me baleta na nona bula, vuvale, itikotiko, se  ivola, se me beci o koya kei na kena irogorogo. E dodonu ni tamata kece me taqomaki ena lawa mai na cakacaka se veivakacacani vaka oqo.
+   
+      Tikina e 13.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece me veitosoyaki qai vakaitikotiko ena loma ni nona vanua.
+         
+         
+            E dodonu ni tamata kece me biuta na vanua cava ga, wili kina na nona vanua, se me lesu i nona vanua dina.
+         
+      
+   
+      Tikina e 14.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece me saga qai marautaka nona kerea me bula ena dua na vanua me kua kina ni vakatotogani.
+         
+         
+            Me kua ni vakayagataki na dodonu oqo kevaka e vakacacani ena vuku ni basulawa e sega ni yavutaki vakapolitiki se ena vuku ni cakacaka e veicalati kei na inaki kei na vakasama ni Matabose Levu kei Vuravura.
+         
+      
+   
+      Tikina e 15.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece me lewe ni dua na vanua.
+         
+         
+            Me kua ni dua e vakasaurarataki me kua ni tiko ena nona vanua se me veisautaka na vanua e sa volai kina.
+         
+      
+   
+      Tikina e 16.
+      
+         
+            E dodonu ni tagane kei na yalewa sa tamatabula, veitalia na nodra kawa, vanua se lotu, mera vakamau ra qai tauyavutaka nodra vuvale. E dodonu me tautauvata tiko ga na nodra dodonu nira vakamau, ni vakamau oti kei na gauna ni sere.
+         
+         
+            Me rau qai vakamau ga e lewe rua ke rau vinakata rau qai vakadonuya ruarua.
+         
+         
+            E yavu dina qai yavu dodonu ga ni bula vakaitikotiko na vuvale, sa dodonu kina me taqomaka na vuvale na vanua kei na matanitu.
+         
+      
+   
+      Tikina e 17.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece me taukena na iyau, me nona ga se taukena vata kei na so tale.
+         
+         
+            Me kua ni dua e kovei vua na nona iyau.
+         
+      
+   
+      Tikina e 18.
+      E nona dodonu na tamata kece na galala ni vakasama, lewaeloma kei na lotu; e okati ena dodonu oqo na galala me veisautaka na nona lotu se vakabauta, kei na galala me vakaraitaka na nona lotu se vakabauta ena nona veivakavulici, vakaitovotaka, sokalou qai vakamuria, se cakava duadua sc cakava vata kei ira tale e so, ena matanalevu se cakava vakataki koya.
+   
+      Tikina e 19.
+      E dodonu ni tamata kece na galala me vakamacala se soli vakasama; wili ena dodonu oqo na galala me tukuna nona nanuma qai sega ni vakacacani. Me vakasaqara tale ga, ciqoma, tukuna na itukutuku kei na vakasama ena tabana ni itukutuku cava se vanua cava ga e tiko kina.
+   
+      Tikina e 20.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece na galala me soqovata qai veimaliwai ena vakacegu.
+         
+         
+            Me kua ni vakasaurarataki e dua me lewe ni dua na isoqosoqo.
+         
+      
+   
+      Tikina e 21.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece me vakaitavi ena matanitu ni nona vanua, se vakaitavi sara ga kina se ena vukudra na mata a digitaka ena galala.
+         
+         
+            E dodonu ni tamata kece me vakayagataka vakatautauvata na veiqaravi ni matanitu.
+         
+         
+            Na lewa ni matanitu me yavutaki ena nodra lewa na lewenivanua; e tau na nodra lewa ena veidigidigi me dau caka vagauna, vakadodonu tale ga. Me dolavi raraba qai vakatautauvata na veidigidigi ena nodra digidigi lo se dua na ivakarau ni digidigi vaka oya ena galala.
+         
+      
+   
+      Tikina e 22.
+      Na tamata kece, ni lewe ni dua na itikotiko, e nodra dodonu me taqomaki ena vanua e tiko kina, me soli tale ga vei ira, ena sasaga ni nodra matanitu se ena nodra veitokoni na veimatanitu me salavata kei na ituvatuva kei na iyau ni matanitu yadua, na nodra dodonu vakailavo, vakaitikotiko, vakavanua. E bibi na dodonu oqo ena vuku ni nodra dokai kei na vakavinakataki ni nodra itovo.
+   
+      Tikina e 23.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece me cakacaka, me lewa nona cakacaka, me vinaka qai caka vakadodonu na kena isau kei na ivakarau ni cakacaka, me taqomaki tale ga mai na sega ni cakacaka.
+         
+         
+            E dodonu ni tamata kece me saumi vakadodonu ena cakacaka e cakava, me kua na veivakaduiduitaki.
+         
+         
+            E dodonu ni tamata kece e cakacaka me dodonu qai vinaka na kena isau me ratou bula vinaka kina, me dokai tale ga kina o koya kei na nonu vuvale, me qai tokoni, ke gadrevi, ena sala ni veivuke rale e so
+         
+         
+            E dodonu ni tamata kece me vakaduria se lewena na unioni me taqomaki kina.
+         
+      
+   
+      Tikina e 24.
+      E dodonu ni tamata kece me vakacegu, me gade me veirauti tale ga nona gauna ni cakacaka qai saumi ena nona gauna ni gade vakayabaki.
+   
+      Tikina e 25.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece me vinaka na nona ivakarau ni bula me bula kina o koya kei na nona vuvale, bau kina na kakana, isulu, vale, veiqaravi vakavuniwai kei na ka ni veivuke tale vaka oya, na dodonu tale ga me vukei ke sega nona cakacaka, tauvimate, vakaleqai na yagona, mate o watina, qase, se dua tale na leqa e sega ni cakava rawa kina e dua na ka.
+         
+         
+            E dodonu mera qaravi vinaka ra qai vukei na tina kei na luvedra. Se sucu na gone ena loma ni vakamau se sega, e dodonu mera na vukei tiko ga vakatautauvata.
+         
+      
+   
+      Tikina e 26.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece me vuli. Me kua ni saumi na vuli, vakabibi mada ga ena paraimari, ena cala tale ga ke ra sega ni vuli no gone era tiko ena yabaki ni bula ni paraimari. Me na tiko vakarawarawa na vulitara kei na vulitorocake. Me na dola tale ga na vulitorocake vei ira kece era yacova.
+         
+         
+            Me vagolei na vuli ena kena bucini na itovo vinaka kece, me vaqaqacotaki tale ga na dokai ni dodonu ni lewenivanua kei na galala yadua. Me vakabulabulataka na vuli na veikilai, veivosovosoti kei na veiwekani vakamatanitu, vakamatatamata, se vakamatalotu, me qai vamuria na cakacaka ni tiko veisaututaki ni Matabose Levu kei Vuravura
+         
+         
+            E nodra dodonu na itubutubu mera digia na vuli mera vuli kina na luvedra.
+         
+      
+   
+      Tikina e 27.
+      
+         
+            E dodonu ni tamata kece me vakaitavi kevaka e vinakata ena itovo ni bula ni nona vanua, me marautaka na droini, ivakatagi kei na veika vaka oya, me vakaitavi tale ga ena sasaga vakasaenisi, me vakila tale ga na kena yaga.
+         
+         
+            E dodonu ni tamata kece me taqomaki na yacana kei na ka e cakava ena saenisi, volavola, se droini.
+         
+      
+   
+      Tikina e 28.
+      E dodonu ni tamata kece me lewe ni itikotiko e tuvanaki maqosa ena nona vanua se vanua tani me muri kina vakavinaka na dodonu kei na galala e virikotori ena Lawa oqo.
+   
+      Tikina e 29.
+      
+         
+            Na tamata kece e tiko na nona itavi ina nona itikotiko me vakavinakataka kina na nona itovo.
+         
+         
+            Ni muria e dua na nona dodonu kei na nona galala, me na yalani kece vakatautauvata ena lawa, ni kilai qai dokai tale ga na nodra dodonu kei na galala tale na so, kei na kena vinakati me muri na itovo e vinaka, na itovo e yaga raraba, me tiko vinaka kina na noda itikotiko vakademokarasi.
+         
+         
+            [?]
+         
+      
+   
+      Tikina e 30.
+      Me kua ni vakadewa e dua na ka ena Lawa Raraba oqo me nanuma kina e dua na Matanitu, ilawalawa, se tamata ni solia na dodonu me vakaitavi se cakava e dua na ka me vakaleqa kina na dodonu kei na galala era virikotori e ke.
+   

data/lib/data/udhr_txt/udhr_fin.txt

@@ -0,0 +1,224 @@
+Universal Declaration of Human Rights - Finnish
+© 1996 – 2009 The Office of the High Commissioner for Human Rights
+This plain text version prepared by the “UDHR in Unicode”
+project, http://www.unicode.org/udhr.
+---
+
+
+      Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun 10. päivänä 1948. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään maa ei äänestänyt vastaan. Kahdeksan maata pidättyi äänestämästä.
+      Välittömästi tämän historiallisen tapahtuman jälkeen yleiskokous kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä pyydettiin "levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja selittämään sitä ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri maiden ja alueiden poliittisista oloista riippumatta".
+      Julistuksen virallinen teksti on saatavissa YK:n kuudella virallisella kielellä: arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Myös monet YK:n jäsenmaat ovat noudattaneet yleiskokouksen kehotusta ja kääntäneet julistuksen omalle kielelleen. Seuraavilla sivuilla oleva käännös on Suomen hallituksen vahvistama.
+      Julistuksen ilmaiskappaleita on saatavana YK:n Kööpenhaminassa sijaitsevasta pohjoismaisesta tiedotustoimistosta YK:n virallisilla kielillä, pohjoismaisilla kielillä ja rajallinen määrä muilla kielillä.
+   IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS
+      JOHDANTO
+      Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa,
+      kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta,
+      kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan,
+      kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojen välille,
+      kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,
+      kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja
+      kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,
+      Niin sen vuoksi
+      YLEISKOKOUS
+      antaa TÄMÄN IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLISEN JULISTUKSEN kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.
+   
+      1. artikla.
+      Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
+   
+      2. artikla.
+      Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
+      Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.
+   
+      3. artikla.
+      Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
+   
+      4. artikla.
+      Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.
+   
+      5. artikla.
+      Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.
+   
+      6. artikla.
+      Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.
+   
+      7. artikla.
+      Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
+   
+      8. artikla.
+      Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.
+   
+      9. artikla.
+      Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.
+   
+      10. artikla.
+      Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
+   
+      11. artikla.
+      
+         
+            Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
+         
+         
+            Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.
+         
+      
+   
+      12. artikla.
+      Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.
+   
+      13. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
+         
+         
+            Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.
+         
+      
+   
+      14. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
+         
+         
+            Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.
+         
+      
+   
+      15. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen.
+         
+         
+            Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.
+         
+      
+   
+      16. artikla.
+      
+         
+            Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
+         
+         
+            Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
+         
+         
+            Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.
+         
+      
+   
+      17. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
+         
+         
+            Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.
+         
+      
+   
+      18. artikla.
+      Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
+   
+      19. artikla.
+      Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
+   
+      20. artikla.
+      
+         
+            Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
+         
+         
+            Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
+         
+      
+   
+      21. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
+         
+         
+            Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
+         
+         
+            Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.
+         
+      
+   
+      22. artikla.
+      Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
+   
+      23. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
+         
+         
+            Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
+         
+         
+            Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
+         
+         
+            Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.
+         
+      
+   
+      24. artikla.
+      Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.
+   
+      25. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
+         
+         
+            Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.
+         
+      
+   
+      26. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.
+         
+         
+            Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.
+         
+         
+            Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.
+         
+      
+   
+      27. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.
+         
+         
+            Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
+         
+      
+   
+      28. artikla.
+      Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.
+   
+      29. artikla.
+      
+         
+            Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
+         
+         
+            Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
+         
+         
+            Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.
+         
+      
+   
+      30. artikla.
+      Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
+