scylla 0.8.0 → 0.8.29

data/source_texts/finnish.txt

@@ -1,71 +1,939 @@
-               elleiv�t maanomistajat itse halua kallioitaan suojella.
-Etel�-Suomen metsist� suojeltuna muutama promille
-     Nyt olemme sellaisessa tilanteessa, olemme hokemiemme uhreja. P�rj��minen on
-        kokouksessaan 20.11.1995 vuoden 2000 Euroopan kulttuurikaupunkiaseman yhdeks�lle
-
-Suomen tiehankkeita vastustavat tahot ovat yhtyneet, emme voi el�� siin� kauniissa maailmassa, jossa
-        opetusministeri�n kansliap��llikk� Vilho Hirvi. Ty�ryhm�n muut j�senet ovat:
-kummitustarinat k�yv�t toteen, ainakin tunnelmaltaan.
-               kuitenkin siirtynyt Tommolan l�heisyydest� Etu-Ikolan koulun taakse.
-      tilintarkastajien valvonnassa on p��dytty, ei tule erottaa eri hallintolaink�ytt�elimiin
-               kyl�l�isten omasta panoksesta koostuu talkooty�st�. Kuvassa
-               miest� ja kaksi koiraa Joutsasta, Leivonm�elt� ja Toivakasta. Karhu oli
-
-koulun arkistoihin p�lyttym��n, vaan nuoret saavat itse vaikuttaa ajatustensa eteenp�inviemiseen esimerkiksi
-     jatkossakin ja tuoda hyv�ksi havaittuja keinoja laajemmin esille antamalla itseni
-      k�sitelt�viksi toimikunnan esitt�m�ll� tavalla, sill� valvonta liittyy l�heisesti tilintarkastuksen
-vankilaj�rjestelm�st�. The Sunday Times siteeraa sosiologi Waddy Williamsia, jonka mukaan "Vallitseva
-GHOSTS...of the Civil Dead -elokuvan nostattamassa keskustelussa on kiinnitetty huomiota l�nsimaissa
-      Mit� tulee postitoiminnan kokonaisuudelle aiheutuvaan haittaan, Keskuskauppakamari toteaa,
-- opettaja, joka pid�tettiin marihuanan hallussapidosta 60-luvulla ja on siit� l�htien kiert�nyt vankiloita
-soidinhuutojaan kirkkaina alkuiltoina ennen keskiy�t�, jolloin ��ni kantaa
-      Viittaamme yll�oleviin vastauksiin.
-puuhailevat kahden koulup�iv�n ajan ymp�rist�kysymysten parissa. Pienryhmiin jakaantuneina nuoret
-      Muutoksenhakuelimen� toimiva valtion tilintarkastuslautakunta 
-
-     naistoimikunnan toiminnasta useita vuosia.. Olen j�rjest�nyt lukemattomia
-
-          Britit pelk��v�t rahaliiton viev�n itsen�isyyden
-
-        TOIMINTAPOLITIIKKAA KOSKEVA SOPIMUS ALLEKIRJOITETTU
-     Vain rehellinen yritt�j� p�rj��? Onko niin, vai pit��k� edes olla niin? Niin se on
-vuosia on pakottanut Hallinnon julistamaan vankilan - lockdown - poikkeustilaan. Vangit on lukittu
-Paperinkulutuksen tarkkailu on helppo aloituskohde. Oppimateriaali monistetaan h�mm�stytt�v�n usein
-
-sellaisella voimalla, ett� seurauksena oli usein katkenneita k�sivarsia tai kylkiluita. Joka kerran kulkiessani
-          P��kirjoitus: Hallituksella vaatimattomat tavoitteet
-p�ivitt�in. Jokainen muutos oli uuden tuhon mahdollisuus. Jikan tunnelma oli kuin sotavy�hykkell�. Vankilan
-      asemesta. Liikenneministeri�lle annettavien uusien teht�vien kannalta on ongelmallista sekin,
-      k�yt�nn�ss� teht�v�. Eri toimintojen v�lisen l�pin�kyvyyden turvaaminen on
-p��tteli, ett� kaupunkilaiset haluavat metsien olevan puistomaisia ja tasaisen tylsi�.
-      muutoksiin. Keskuskauppakamari katsoo, ett� luvanhaltijan pyyt�ess� lupaehtojen muuttamista
-
-
-Mik�li kohtuuet�isyydell� koulusta asuu joku maanviljelij�, voisi olla mahdollista hankkia esimerkiksi
-      miksi se on p��tynyt esitettyyn ratkaisuun. Toimikunnan toimeksiannosta ei ole p��telt�viss�,
-asukkaat, sitten kaikki suomalaiset, koska jaamme yhdess� vastuun kansainv�listen sopimusten rikkomisesta,
-        osallistumisesta Helsinki - Euroopan kulttuurikaupunki 2000 -hankkeen rahoitukseen ja
-Glover - Kevin Mackey
-Helsinki kaataa huvikseen mets�� Nuuksiossa!
-uusia ihmisi� toimimaan ymp�rist�n puolesta. Koulujen pienryhmist� kehkeytyy helposti pysyvi�
-maitot�lkkej�, vai �peltilehm��, suurta maitos�ili�t�? Ent� onko voi tarjolla viheli�isiss� napeissa vai reilun
-     tuovat. Olen huolestunut ja aion vaikuttaa 
-      Mit� tulee postitoiminnan kokonaisuudelle aiheutuvaan haittaan, Keskuskauppakamari toteaa,
-oikeuttaa status quon s�ilytt�miseen t�ht��v�t yhteiskunnalliset kontrolliv�lineet, kuten poliisivoimat." 
-      s��t�misj�rjestyksess�.
-      Keskuskauppakamarin mielest� argumentti ei ole vakuuttava edell� esitetyin perustein. 
-
-      yrityksen ja rahoittajan v�linen keskin�inen periaatteessa vapaa sopimustilanne, yhtyy
-                                          Helvetiss�. 
-      Jos hakija haluaa toiminta-aluettaan nyt laajennettavan siten, ett� sill� olisi vaikutusta hakijan
-
-j�risytt�v�sti, ett� niit� voidaan sanoa samanlaisiksi - ja kuitenkin erilaisiksi - yht� avoimiksi ja suojatuiksi:
-               elleiv�t maanomistajat itse halua kallioitaan suojella.
-      k�yt�nn�ss� teht�v�. Eri toimintojen v�lisen l�pin�kyvyyden turvaaminen on
-sellaiseksi lasketa.
-mies ilmoitti asian kuuluvan kansliaan ja yst�v�llisesti yhdistikin puhelun tuonne kansliaan. Kansliaankin piti
-yrityksille
-          Valtiovarainministeri Niinist�: Poistouudistus voidaan n�hd� osana isompaa kokonaisuutta
-      maahuolinnassa ja omahuolinnassa. Liikenneministeri�n ehdotusten valmisteluaikataulu
-        GEORG DOLIVO JOHTAMAAN HELSINGIN
-      ottaen huomioon, ettei Keskuskauppakamarille ole toimitettu toimilupahakemuksen liitteit�.
+
+ as.|
+pääkaupungin-koordinaatit = )_region:FI}} |
+suurin-kaupunki=|
+valtionpäämiehen-nimike= |
+nykyinen-valtionpäämies= |
+alan-sijaluku =64|
+pinta-ala =338 430,53 |
+vesipinta-ala=34 538,07 km² (10,2 %)|
+väestönlaskentavuosi=2011|
+väkiluvun-sijaluku =110|
+väkiluku=5 400 519 |
+väestötiheys=17,70 |
+itsenäisyystapahtumat = – stä julistautui   – tunnustettu|
+itsenäisyysvuodet =   |
+valuutta=|valuuttatunnus=EUR|
+aikavyöhyke=+2|kesäaika=UTC+3|
+kansallislaulu=|
+verkkotunnus=fi|
+suuntanumero=358|
+bkt-vuosi=2008|bkt-sija=34|bkt=186 164 miljoonaa |bkt-per-asukas=35 041 €  ()
+|hdi-vuosi	=
+|hdi-sija	=
+|hdi		=
+|alaviite=1Suomen perustuslain määrittelemät kansalliskielet. Lisäksi laki turvaa myös , en ja  oikeuden käyttää omaa kieltään. |
+valtiomuoto=
+|muut-kaupungit=,  }} as. ,  }} as. ,  }} as. ,  }} as. ,  }} as. ,  }} as. ,  }} as. ,  }} as.   }} as.  
+|väestönkasvu=0,43 
+|väestönkasvuvuosi=2010 
+|maatalous=3,3
+|teollisuus=30,2
+|palvelut=66,5
+|lyhenne=FI, FIN
+|ajoneuvo=FIN
+|lentokone=OH
+|edeltäjät=
+}}
+'''Suomen tasavalta''' eli '''Suomi''' () on    rannalla. Suomi kuuluu  ja in. Se rajautuu idässä än ja sen alaiseen an, pohjoisessa an ja lännessä in. Etelässä lähin maa on   eteläpuolella.  on Suomen , jolla on .
+
+Suomi kuuluu maapallon lämpövyöhykkeistä pääosin  ja sen pohjoisosaan, jota voidaan nimittää myös . Kasvillisuusvyöhykkeistä Suomi kuuluu pääosin .
+
+Suomi on  maa, ja sen 5,4 miljoonaa asukasta keskittyvät pääosin maan etelä- ja keskiosiin. Maan  määrittelee ksi  (puhujia 90,4 % väestöstä vuoden 2010 lopussa) ja  (5,4 %).
+
+== Nimi ==
+
+Sanan ''Suomi'' sta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä  koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo nsopimuksessa nimen '''' osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt  pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on . Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty ''n'' tai ''n'' johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on . Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä 'seutu', 'alue', 'valtapiiri') tarkoittavaa sanaa *zemē, josta myös nimet  ja  olisivat peräisin. Toisen selityksen mukaan sana olisi lainattu  ihmistä tarkoittavasta sanasta (merkityksessä 'väki', 'kansa'), jolloin se olisi samaa juurta kuin esimerkiksi n ''homo'', ihminen.Häkkinen 2004, 1210–1211, Koivulehto, Jorma: Suomi, Virittäjä 3/1993, ks. myös Laurila, Vihtori: Suomen saari ja muinaisrunon saari, Kalevalaseuran vuosikirja 44, 1964.
+
+Nykyään nimen ''Suomi'' vastineita käytetään  lisäksi , ,  ja ssa. Valtaosassa maailman kieliä maasta käytetään  ”Finland”-nimeä vastaavaa sanaa. Tämänkään nimen etymologiasta ei ole varmuutta.  antiikin aikana mainitsemat '''' ovat todennäköisimmin viitanneet saamelaisiin. Latinankielinen  ”” vuodelta 1171 tai 1172 saattaa olla ensimmäinen asiakirjalähde, jossa ''finneillä'' on tarkoitettu suomalaisia. Termi on ''Suomen'' tavoin viitannut aluksi läntisen Suomen alueeseen, kuten nimi ''Fialanda'' paavi :n kirjeessä vuodelta 1209 ja ''Finland'' ssa 1200-luvun alkupuoliskolta. Se on tarkentunut sitten Varsinais-Suomeksi, kirjallisessa lähteessä ensimmäisen kerran 23. tammikuuta 1229, seuraavaksi vasta 1300-luvulla keskiajan asiakirjoissa.Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989, no 21, tässäkin asiakirjassa kuitenkin mainitaan Suomen piispa koko läntistä Suomea koskevassa merkityksessä. Hyvä esimerkki termin kahdesta varhaisemmasta merkityksestä on vuodelta 1326 Finlands Medeltidsurkunder nrot 330: ”terrarum nostrarum Finlandie”, (Suomen maakuntiemme) ja 331: ”...advocacie Fillandensis inhabitores, videlicet Fillandie, Allandie, Nylandie, Tauestie et aliarum terrarum advocacie predicte” (Suomen voutikunnan asukkaiden, nimittäin Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, Uudenmaan, Hämeen ja muiden sanotun voutikunnan maakuntien asukkaiden...)
+
+Kun Ruotsi oli vuonna 1340 liittänyt valloittamansa Länsi-Karjalan, jota oli aiemmin hallittu erillisenä, samaan hallintokokonaisuuteen muun valloittamansa alueen kanssa,Finlands Medeltidsurkunbder (FMU) nro 470 alettiin uutta kokonaisuutta nimittää ”Itämaaksi” () erotuksena jo aiemmin valloitetusta läntisestä Suomesta. Nimi Itämaa esiintyy asiakirjoissa ensi kerran 6. joulukuuta ]
+==== Kivikausi ====
+
+Jos lta esiin kaivetun  n löydöt on tulkittu oikein, Suomessa on asunut  jo  130 000 vuotta sitten, ennen edellistä jääkautta. Vanhimmat varmat todisteet ihmisasutuksesta Suomen alueella ovat Lahden  ja sta noin vuodelta 8700 eaa. Väestö saapui etelän ja kaakon suunnasta. Suomen asutus on jatkunut keskeytyksettä jääkauden päättymisestä nykyaikaan.  jälkeen Suomi kuului 5200 eaa. alkaen  alueeseen, joka ulottui laajasti Veikseliltä Uralille. Kivikautisten kulttuurien elämäntapa perustui enimmäkseen metsästykseen ja kalastukseen. Mahdollisesti  lopulla (noin 3200–1500 eaa.) tehtiin silti Suomessakin jo maanviljely- ja karjanhoitokokeiluja. Yleisesti otaksutaan, että  on puhuttu Suomen alueella jo jostain kivikauden vaiheesta lähtien, mutta tarkemmasta ajankohdasta on erimielisyyttä, ja myös kivikautta myöhäisempiä ajoituksia on annettu.
+
+==== Pronssi- ja rautakausi ====
+
+Suomen  ajoitetaan tavallisesti 1500/1300–500-luvuille eaa. Pronssin valmistus levisi Suomen alueelle kahdesta suunnasta: länsirannikolle sta yhdessä muun muassa  kanssa, ja maan sisä- ja pohjoisosiin idästä. Kaudella n (pääasiassa ehkä ä) merkitys kasvoi pyyntitalouden rinnalla erityisesti rannikolla, ja se yhdessä karjankasvatuksen kanssa vakiinnutti asumista.
+
+ valmistustaito saapui Suomeen sekä idästä että lännestä 500-luvulla eaa.  ja  yhteydet Baltiaan ja Skandinaviaan vilkastuivat. - ja  etenkin maan eteläalueiden väestö kasvoi ja asutus levisi Hämeessä ja Savossa. Viimeistään 1000-luvulla Suomi päätyi myös n vaikutuspiiriin. Itä-Suomessa ja  alueella rautakautinen maanviljelijäkulttuuri syntyi länttä myöhemmin, ja sen kukoistuskausi sijoittuu  1000–1200-luvuille. Karjalan alueelle kristinusko levisi idästä, ja samalla in vaikutus kasvoi.
+
+=== Ruotsin vallan aika ===
+
+
+==== Keskiaika ====
+
+Läntinen Suomi liitettiin Ruotsin valtakuntaan.  1100-luvulla on tarunomainen tapahtuma, jonka todenperäisyydestä on väitelty paljon. Nykytutkimuksessa on usein omaksuttu kanta, jonka mukaan  alkoi vasta 1249, kun , kuten  kaupunginkronikka asian ilmaisee, "pakotti Suomen Ruotsin kruunulle". Ensimmäinen asiakirja, jossa Suomi on selvästi osa Ruotsia, on päivätty 11. helmikuuta 1253.Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, no 60. Suvanto, Seppo: Birger Jaarli, Suomen Kansallisbiografia, 2003, s. 612, Heikkilä, Tuomas: Pyhän Henrikin legenda, 2005, s. 72–73, Vahtola, Jouko: Keskiaika, Suomen historian pikkujättiläinen, 2003, s. 67–68, Linna, Martti: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, Vesilahti 1346–1996, 1996. s. 195–202, Weibull, Jörgen: Sveriges historia, 1993, s. 21: Legenden (om St. Erik & St. Henrik) uppstod vid 1200-talets mitt, då den egentliga erövringen av Finland inleddes av Birger Jarls regering och därefter fortsattes av Torgils Knutson. (suom: Legenda /Eerikistä ja Henrikistä/ syntyi 1200-luvun puolivälissä, kun Birger Jaarlin hallinto pani alulle Suomen todellisen valloituksen ja Torkkeli Knuutinpoika sen jälkeen jatkoi sitä.) Ruotsin ja Novgorodin välinen raja ja samalla Suomen itäraja määriteltiin säilyneiden lähteiden mukaan ensimmäisen kerran ssa vuonna 1323. Kirkko, ruotsalaisten siirtolaisuus, lainsäädäntö ja hallinto, muun muassa verotus, maakuntalaitos ja linnat, liittivät uudet alueet kiinteämmin osaksi Ruotsia. Turun- ja Hämeen linnaa alettiin rakentaa noin vuonna 1280, ja vuonna 1300 vihittiin Turun tuomiokirkko.
+Vuonna 1362 Suomen laamanni sai myös oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.  Suomeen syntyivät eurooppalainen , kaupunkilaitos ja katolinen kirkko-organisaatio. 1300-luvun lopulta 1500-luvulle Suomi kuului Ruotsin mukana in, joka hajosi n aikana.
+
+==== 1500- ja 1600-luvut ====
+
+Kustaa Vaasan valtakaudella Ruotsiin syntyi vahva keskusvaltio, joka loi perustan maan 1600-luvun suurvalta-asemalle.  katolinen usko vaihtui in oppeihin, mikä antoi alkusysäyksen myös suomen kirjakielen kehittämiselle. Suurvalta-aikana Ruotsi onnistui a, a ja ä vastaan käydyissä sodissa laajentamaan alueitaan Itämeren ympärillä. Jo 1500-luvulla Ruotsin alueisiin liitettiin  sekä ssa vuonna 1617 myös  ja , joka käsitti  ja n. Nämä aluelaajennukset vähensivät Suomen merkitystä Ruotsin politiikassa, mutta toisaalta maa ei joutunut sataan vuoteen taistelukentäksi.Suomi kautta aikojen, s. 104 ja 114 1600-luvulla Suomi kytkettiinkin hallinnollisesti tiukemmin emämaahan ja ruotsin kielen asema Suomessa vahvistui, kun Ruotsista tuli Suomeen virkamiehiä.Suomi kautta aikojen, s. 123 Hallintoa kehitettiin: Turkuun perustettiin  ja , kaupunkilaitosta uudistettiin ja n aikana maahan perustettiin postilaitos.
+
+n rakentaminen Helsingin edustalle oli yksi niistä toimista, joilla Ruotsi yritti lujittaa Suomen puolustusta hattujen sodan jälkeen.]]
+
+==== 1700-luku ====
+
+Ruotsin asema murentui 1700-luvulla . ssa vuonna 1700 Ruotsi saavutti voiton, mutta seuraavina vuosina Venäjän keisarin  onnistui rauhassa vallata Ruotsilta Inkerinmaa ja aloittaa uuden pääkaupungin  rakentaminen alueelle. Sota päättyi vasta vuonna 1721 , Suomen vuosia kestäneen venäläismiehityksen, jälkeen an. Sodan aikana Venäjän miehittämänä ollut Suomi palautettiin suurimmaksi osaksi Ruotsille, mutta maan kaakkoisosa liitettiin Venäjään suunnilleen nykyistä rajaa myöten.  1741–1743 Suomea miehitettiin jälleen, ja Ruotsin itäraja siirtyi . Sodista huolimatta etenkin 1700-luvun jälkipuolisko oli maalle edellisestä vuosisadasta poiketen suhteellisen kehityksen ja vaurastumisen aikaa.
+
+=== Autonomian aika ===
+:n sanoin "kansakunnaksi kohotetun" Suomen liittyminen Venäjään muodollistettiin keisarin määräyksestä kokoontuneilla  vuonna 1809.Puheen ruotsinkielisen käännöksen mukaan "Upphöjd för framtiden bland nationernas antal" ]]
+
+
+==== Suomen suuriruhtinaskunta ====
+
+Venäjä ryhtyi sotaan Ruotsia vastaan helmikuussa vuonna 1808, koska ruotsalaiset kieltäytyivät liittymästä in Britannian vastaiseen . Sodan seurauksena Suomi liitettiin Venäjään. Venäläisten valtaamasta suomalaisalueesta muodostettiin  vuonna 1809 . Käsite Suomen suuriruhtinaskunta oli esiintynyt jo Ruotsin vallan aikana, mutta varsinaista hallinnollista ja valtiollista merkitystä se alkoi saada vasta nyt.
+
+Suomi säilytti Ruotsin vallan aikaisen virallisen kielen, uskonnon sekä lainsäädännön, ja sillä oli Ruotsin valtakauden lopusta poiketen oma hallinto ja oikeusjärjestelmä. Venäjän keskusjohdon ja suomalaisten aloitteellisuuden yhteisvaikutuksesta suuriruhtinaskunnalle muotoutui ajan myötä , joka laajeni 1800-luvun lopulle asti. Vuoden 1809 vallanvaihdosta seurasivat uudistukset:  alue liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, pääkaupunki ja n jälkeen myös yliopisto siirrettiin Turusta in ja maahan perustettiin senaatti ja keskusvirastoja.Suomen historian dokumentteja 2, 1970, s.17, Klinge 1997, Jutikkala & Pirinen 2002, Pulma 2003, Jussila 2004 ja 2007, Meinander 2006
+
+==== Modernisoituva Suomi ====
+ella sijaitsevan  rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä.]]
+Suomen kehitystä 1850-luvulta eteenpäin leimasivat voimakas väestönkasvu, kansallinen herääminen,  tuoma taloudellinen nousu ja uuden hallitsijan, :n, myötä syntynyt vapaamielinen ilmapiiri. 1860-luvulta lähtien  saivat kokoontua useiden kymmenien vuosien tauon jälkeen säännöllisesti. Aleksanteri III valtakaudella 1880-luvulla Suomen säädyt saivat lisäksi lakien esitysoikeuden.Suomi kautta aikojen, sivut 266–269, Klinge 1997 Suomen ensimmäinen rautatie valmistui, ja ensimmäinen liikepankki perustettiin 1860-luvulla. Elinkeinojen vapautumisen ja liikenneyhteyksien kehittymisen seurauksena myös muuttoliike ja kaupungistuminen kiihtyivät. Näitä uudistuksia edelsivät , omat postimerkit ja ensimmäinen lennätinlinja sekä oma tullilaitos. Keskeinen osa maan teollistumisessa oli sahateollisuudella, jonka osuus kokonaistuotannosta 1900-luvun toisella vuosikymmenellä oli 35 prosenttia. Käsi kädessä edellä mainitun kehityksen kanssa kulkivat koululaitoksen ja kansansivistyksen voimakas kehittäminen, naisen aseman kohentuminen sekä työväenliikkeen synty.
+
+==== Sortokausista kansallistunteen nousuun ====
+
+Taiteeseen ja kulttuuriin kehitys toi tullessaan  ja suomenkielisen kirjallisuuden nousun. Tänä aikana suomalaisten keskuudessa syntyi käsitys Suomesta Venäjästä erillisenä valtiona. Tämä johti ristiriitoihin venäläisten kanssa, koska samaan aikaan emämaassa oli menossa päinvastainen kehitys: Venäjän valtiorakenteen yhtenäistäminen ja tiivistäminen. Seurauksena olivat vuosina 1899–1905 ja 1908–1916 suomalaisiin kohdistetut valtakunnallistamis- eli venäläistämistoimet. Suomalaiset ovat kutsuneet näitä, kansakuntaa yhdistäneitä ajanjaksoja .Jussila 2004, Suomen suuriruhtinaskunta, sivut 19–20 Ensimmäisen venäläistämiskauden päätti , jonka seurauksena suomalaiset saivat  ja kansanedustuslaitoksen, eduskunnan. Tämän seurauksena maahan syntyi nykyaikainen . Täten myös Suomen poliittinen kehitys alkoi lopulta seurata muuta yhteiskunnassa ilmennyttä modernisaatiota.Klinge 1997Jussila 2004, Suomi kautta aikojen, s. 300
+
+=== Itsenäinen Suomi ===
+
+
+==== Maaliskuun ja lokakuun 1917 vallankumoukset ====
+
+ aiheutti Venäjän keisarikunnan  keväällä 1917 ja taistelun maan hallinnasta. Myös Suomen suuriruhtinaskunta hajosi ja seuranneessa sekavassa tilanteessa Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi 6. joulukuuta 1917. Venäjän hajaannusta oli kuitenkin seurannut vastaava valtatyhjiö sekä oikeiston ja vasemmiston välinen taistelu vallasta Suomessa, jossa siirtyminen säätyjärjestelmästä parlamentarismiin oli parhaillaan menossa, ja kansa oli jakautunut taloudellisesti ja sosiaalisesti kahteen. Valtataistelu pirstoi suomalaisen yhteiskunnan ja esti kansallisen yksituumaisuuden ja rauhallisen kehityksen. Lisäksi maassa vallitsi uhkaava elintarvikepula. Suomessa oli edelleen hajoamistilassa olleen Venäjän armeijan joukkoja, ja keisarillisen Venäjän poliisi- ja santarmilaitos olivat lakanneet olemasta. Järjestysvaltaa hoitamaan oli perustettu keväästä 1917 alkaen järjestyskaarteja, jotka alkoivat jakautua aseistetuiksi työväen järjestyskaarteiksi ja  ja porvariston  (valkokaarteiksi), valtataistelun ja yhteiskunnan hajoamisen seurauksena. Yrityksistä huolimatta Suomeen ei kyetty luomaan poliittisesti vahvaa ja laajaa tukea nauttinutta hallitusta. Sen sijaan vasemmisto ja oikeisto pyrkivät ratkaisemaan ongelmat vain omista lähtökohdistaan. Vuoden 1917 loppuun mennessä punakaarteista ja suojeluskunnista muodostui lopulta keskeinen valtatekijä, ja siten sisäpoliittisen tilanteen kehitystä säätelivät etenevässä määrin kaksi keskenään vallasta kilpailevaa sotajoukkoa, joiden välinen jännitys purkautui aseellisiksi kahakoiksi jo marraskuun 1917 suurlakon aikana.Klinge 1997, Haapala 2008
+
+==== Sisällissota – kansan kahtiajakautuminen ====
+ 29. toukokuuta 1918.]]
+
+Tammikuun 1918 aikana keväästä 1917 lähtien kiihtynyt vastakkainasettelu kärjistyi punaisten ja valkoisten väliseksi  27. tammikuuta 1918. Suomi jakaantui  Etelä-Suomea Helsingistä käsin hallitsemaan punaiseen Suomeen ja  Keski- ja Pohjois-Suomea Vaasasta käsin hallitsemaan valkoiseen Suomeen. Sisällissodassa valkoiset saivat merkittävää tukea keisarilliselta lta ja punaiset Neuvosto-Venäjän bolševikeilta. Sotaan osallistui vajaat 200 000 suomalaista ja noin 20 000 ulkomaista sotilasta. Suomalaisarmeijoissa merkillepantavaa oli alaikäisten lapsisotilaiden suuri osuus, ja myös naisten osallistuminen sotaan. Valkoiset voittivat sodan. Tämä oli seurausta punakaartien alkeellisesta taistelutaidosta, saksalaisten laatuyksiköiden ja suomalaisjääkäreiden antamasta sotilaallisesta tuesta Vaasan senaatille ja sen käytössä olleista ammattiupseereista, jotka mahdollistivat heikosti koulutettujen suojeluskuntien ja  joukkojen tehokkaamman käytön. Valkoisen armeijan voittoon päättynyt taistelu Tampereen kaupungista ja Saksan armeijan osastojen maihinnousut Hangossa ja Loviisassa sekä saksalaisten suorittama Helsingin valtaus olivat sodan kannalta ratkaisevat tapahtumat. Sodan  molemmat osapuolet harjoittivat poliittista terroria yhtenä sodankäynnin muotona. Terrorissa sai surmansa kaikkiaan noin 11 000 – 13 000 uhria. Sodan jälkeen noin 70 000 punaista ja punaiseksi epäiltyä suljettiin vankileireille, valtiorikosoikeuksien tuomittaviksi. Vuoden 1918 sisäisen sodan romahduttaman elintarviketilanteen ja hävinneen osapuolen huonon kohtelun vuoksi leireillä menehtyi kesän 1918 aikana nälkään ja tauteihin (erityisesti in) noin 13 000 henkeä. Sisällissodassa sai surmansa kaikkiaan noin 37 000 ihmistä.Tikka 2006, Haapala 2008
+
+==== Tasavalta vakiintuu ====
+
+Sisällissodan aikana ja sen jälkeen, Suomi liittyi Saksan valtapiiriin. Maaliskuussa 1918 Suomen sotilas- ja kauppapolitiikka oli sidottu Saksaan. Suomea suunniteltiin muutettavaksi , ja lokakuussa Suomelle valittiinkin saksalainen kuningas . Tämä supisti merkittävästi suomalaisten itsenäisyyttä. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä marraskuussa 1918 Saksan tappioon Suomen itsenäisyys toteutui konkreettisesti. Seuraavana vuonna Suomelle vahvistettiin tasavaltainen . Maan ulkopolitiikka suuntautui Länsi-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Saksalaissuuntauksen päättyminen vahvisti maltillisten väestöryhmien asemaa Suomessa, mikä teki sovinnollisen sisäpolitiikan mahdolliseksi. Merkittävimmät vasemmiston toiveet kuten ,  ja  toteutuivat vapaamielisten porvarien ja maltillisten sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu  vakiinnutti suomalaisen parlamentarismin, jossa eduskunnan lisäksi presidentillä oli tärkeä asema.Haapala 1995, Vares 1998 Ståhlbergin kaudella kahtiajakautunut kansakunta alkoi  lukuisten sosiaalisten uudistusten ja elintason kasvun ansiosta.Kohi et al. 2006, s. 85–89
+
+==== Yhteiskunnallinen levottomuus ====
+
+Vuonna 1928 Suomessa alkanut talouslama aiheutti kommunistien ja oikeistoradikaalien voimistumisen. Vahva oikeistoradikaali  vaati kommunistien toiminnan kieltämistä lainsäädännöllä, mikä myös toteutui. Poliittinen kenttä oikeistolaistui, mikä näkyi  in valinnassa tasavallan presidentiksi vuonna 1931. Lapuan liikkeen jäsenet sieppasivat ja pahoinpitelivät, eli  satoja vasemmistolaisia kesällä 1930. Vuonna 1932 Lapuan liikkeen toiminta huipentui an, joka kukistui verettömästi kansan pääosan ja  annettua tukensa tasavaltaa puolustaneelle presidentti Svinhufvudille.
+
+1930-luvun laman synnyttämä työttömyys kasvatti monin paikoin yhteiskunnallista tyytymättömyyttä. Monet suomalaiset liikkuivat maan sisällä työn perässä.
+
+Noin 10 000 suomalaista loikkasi Neuvostoliittoon vuosina 1918–1939. Monet tekivät tämän lama-aikana paremman elämän toivossa. Suuri osa näistä emigranttisuomalaisista surmattiin Stalinin vainoissa issä vuonna 1938.Rislakki, Lahti-Argutina 1997 Loikkareiden kärsimyshistoria. 21.1.2009Olimme joukko vieras vaan: venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun, Lahti-Argutina, Eila: Turku: Siirtolaisinstituutti, 2001
+
+==== Heikkenevä turvallisuustilanne ====
+
+Euroopan poliittinen tilanne kiristyi 1930-luvulla, ja vuodesta 1935 alkaen oli selvää, että Suomen turvanaan pitämä  ei kyennyt takaamaan vakavasti otettavaa turvallisuutta pienille maille. Tämä johti ulkopolitiikan linjan muuttumiseen. Suomi alkoi varustautua resursseihinsa nähden melko voimakkaasti ja haki turvaa  yhteistyöstä. Sisäpolitiikassa maailmanpoliittinen tilanne näkyi entistä suurempana sovinnollisuutena vasemmiston ja oikeiston välillä. Tämä loi pohjan myöhemmälle .
+
+==== Talvisota ====
+
+
+Vuonna 1938  esitti ensimmäisen kerran epävirallisesti alueluovutuksia . Suomi kieltäytyi ehdottomasti. Seuraavan vuoden syksyllä, kun  oli alkanut, Neuvostoliitto vaati Suomelta tukikohtaa Hangossa ja alueluovutuksia Kannaksella. Samanlaiset vaatimukset esitettiin myös . Toisin kuin ne, Suomi ei suostunut vaatimuksiin, minkä seurauksena Neuvostoliitto aloitti marraskuun 1939 lopussa talvisodan. Sota päättyi maaliskuussa 1940 rauhansopimukseen, jossa Suomi joutui luovuttamaan  ja Lapin Sallasta. Alueiden väestö evakuoitiin muualle Suomeen.
+
+==== Välirauhasta jatkosotaan ja Lapin sotaan ====
+
+ palautettiin Suomelle  vuonna 1956.]]
+
+Välirauhan aikana Neuvostoliiton ja Suomen suhteet säilyivät kireinä. Saksalaisten miehitettyä Norjan Suomi sopi  luovutuksesta saksalaisille, salli saksalaisten joukkojen kuljetukset alueensa läpi ja hankki maasta aseita. Samaan aikaan Neuvostoliitto painosti Suomea vaatimuksilla alueluovutuksista, kauttakulusta ja nikkelituotannosta. Ulkomaankaupan vähyydestä kärsivässä Suomessa n satama ssa oli ainoa .
+
+Suomelle ja lle kehittyivät läheiset asevelisuhteet, ja Saksan  kesällä 1941 Neuvostoliittoon Suomi aloitti myös hyökkäyksen. Jatkosodassa Suomi valloitti vanhan valtioalueensa takaisin Saksan tuella, sekä miehitti n. Pohjois-Suomessa puolustus ja rintamavastuu oli luovutettu saksalaisjoukoille. Kesäkuussa 1944 alkaneen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tuloksena rintamalinja siirtyi kuitenkin lähelle talvisodan rajoja. Presidentti  erosi ja hänen tilalleen nousi sota-ajan ylipäällikkö, Suomen marsalkka . Syyskuussa 1944 Suomen ja Neuvostoliiton välille tehtiin välirauhansopimus, joka edellytti saksalaisten joukkojen häätämistä Suomesta.
+
+Jatkosodan jälkeen osa Suomen Neuvostoliitolle menettämistä maa-alueista liitettiin , osa taas  ja isiin. Jatkosodan jälkeen Suomella oli merkittävä määrä selvitettäviä ongelmia. Saksan kanssa jouduttiin käymään Lapin sota entisten aseveljien karkottamiseksi Lapista.
+
+==== Rauhan tultua ====
+
+Jatkosodan jälkeen sta evakuoitu  sekä rintamamiehet oli asutettava, minkä vuoksi säädettiin . Lisäksi maan oli maksettava suuret  Neuvostoliitolle, mutta toisaalta estettävä Neuvostoliiton vaikutusvallan liiallinen kasvu. Ulkopoliittiseksi linjaksi muodostui . Linja pyrki ottamaan huomioon Neuvostoliiton turvallisuusintressit mutta estämään sen liiallisen vaikutuksen sisäpolitiikkaan. Toisin kuin muissa Neuvostoliiton vaikutuspiiriin jääneissä maissa, kommunistit eivät nousseet valtaan Suomessa, vaikka  kommunistien vallankaappauksen uhkaa pidettiin todellisena. Merkittävänä syynä oli se, että Neuvostoliitto ei sotilaallispoliittisen kokonaistilanteen vuoksi halunnut tukea suomalaisten kommunistien mahdollisia vallankaappaussuunnitelmia millään tavoin. Kommunistit joutuivat jättämään hallituksen vuonna , Suomi liittyi on ja  vuonna  ja sai Neuvostoliitolle tukikohdaksi vuokratun Porkkalan takaisin vuonna 1956. Toisaalta Suomi joutui vuonna 1948 solmimaan , joka sitoi Suomen sotilaallisesti Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.
+
+Suomi myös myi Jäniskosken alueen Neuvostoliitolle vuonna 1947.
+
+==== Kekkosen kausi ====
+
+
+ pitkän presidenttikauden (1956–1981) aikana Suomi muuttui maatalousmaasta moderniksi teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Niinpä maaseutu alkoi autioitua 1960-luvulta alkaen maaseutuväestön muuttaessa teollisuuskeskuksiin ja Ruotsiin. Samalla yhteiskunnan koulutustaso alkoi merkittävästi nousta 1970-luvulla järjestelmään siirtymisen ja korkeakoulutuksen voimakkaan laajenemisen myötä.
+
+Taloudellisesti Suomi integroitui länteen liittymällä an ja solmimalla vapaakauppasopimuksen :n kanssa.
+
+Sisäpoliittisesti Kekkosen pitkä presidenttikausi oli kuitenkin hajanainen. Sitä luonnehti esimerkiksi sosiaalidemokraattien ja sittemmin kommunistien hajaannus. Kekkonen käytti valtaoikeuksiaan täysimittaisemmin kuin kenties kukaan toinen Suomen presidentti. Hän turvautui myös eduskunnan hajotusoikeuteen. Useimmat hallitukset jäivät lyhytikäisiksi. 1970-luvulla Neuvostoliiton vaikutus sisäpolitiikkaan kasvoi.
+
+==== 1980-luvulta syvään lamaan ====
+
+n presidenttikaudella Suomi siirtyi parlamentaristiseen hallintoon, jossa hallitukset istuvat koko vaalikauden. Samalla itänaapuriin alettiin ottaa varovaisesti etäisyyttä. Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälinen nk.  oli kasvanut merkittävään rooliin Suomen taloudessa 1980-luvun loppuun mennessä.
+
+Neuvostoliiton hajotessa Suomen idänkauppa romahti kokonaan loppuvuodesta 1990, mikä yhdessä 1980-luvulla toteutetun rahoitusmarkkinoiden hallitsemattoman vapautuksen kanssa syöksi Suomen syvään taloudelliseen . Neuvostoliitto jäi velkaa päättyneen clearing-kaupan seurauksena Suomelle, mikä johti useiden suomalaisten suuryritysten yhtäaikaiseen konkurssiin ja talouden syvään lamaan. Lamaa seurannut suurtyöttömyys on purkautunut hitaasti. Ulospääsytieksi Suomi valitsi talouden voimakkaan liberalisoinnin ja entistä tiiviimmän integraation Eurooppaan. Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksan yhdistymisen luomaa tilannetta Koivisto hyödynsi sanomalla irti YYA-sopimuksen sekä  sotilaalliset, Suomen aseistautumista rajoittaneet artiklat.
+
+=== Suomi osana Euroopan unionia ===
+
+Suomi liittyi in . Yhteisvaluutta euron käyttöön Suomi siirtyi yhtenä ensimmäisistä maista vuonna . Euroopan unionissa suomalaiset edustavat noin 1 prosenttia Euroopan unionin 500-miljoonaisesta väestöstä.
+
+Euroopan unioniin liittyminen lisäsi väestön muuttoa kaupunkeihin, samanaikaisesti kun maataloudessa työskentelevän väestönosan määrä laski. Maatilojen keskikoko kasvoi koko 1990–2000-luvun ajan suuresti ja tilojen määrä laski. Maataloudessa siirryttiin suurelta osin kansallisista maataloustuista yhteisiin EU-tukimuotoihinhttp://herkules.oulu.fi/isbn9514267745/html/c91.html, joiden Suomea koskea rahoitusosuus tulee kuitenkin Suomen EU-jäsenmaksuista.
+
+==== Kansainvälistyen nousukauteen ====
+
+1990-luvun aikana suomalainen yhteiskunta alkoi kansainvälistyä ja Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrä moninkertaistui.http://www.yhdenvertaisuus.net/seis-koulutusmateriaali/05/4.htm Siirtolaisia tuli Suomeen rajojen avauduttua huomattavia määriä etenkin entisen Neuvostoliiton alueelta, noin 70 000 ihmistä, sekä Somaliasta noin 10 000 henkeä. Myös talouden vaikutusvalta yhteiskunnan rakenteissa ja päätöksenteossa voimistui.
+
+Laman jälkeisinä vuosina suomalaisissa heräsi suuri usko tietotekniikan voittokulkuun talouden veturina. Vuosina 1999–2000 tapahtunut it-buumi aiheutti it-osakkeiden hurjan pörssinousun ja sitä seuranneen romahduksen. Pörssikeinottelu loi Suomeen myös uuden äkkirikastuneiden yhteiskuntaluokan. Kansalaisten tuloerot kasvoivat Suomessa erityisen nopeasti vuosina 1995–2005. Erojen kasvussa Suomi on ollut teollisuusmaiden kärjessä.
+
+==== Rakennemuutoksesta talouden lamaan ====
+Suomen talouselämän riippuvuus ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta lisääntyi kovaa vauhtia koko 2000-luvun ajan. Etenkin perinteinen mekaaninen metsäteollisuus on joutunut sopeutumaan muuttuvaan talousrakenteeseen ja sulkemaan useita tuotantolaitoksia, mikä on aiheuttanut paikallisia ongelmia entisillä tehdaspaikkakunnilla. Myös perinteisesti maaseudulla työllistäneen metsätalouden kannattavuus on heikentynyt pahasti, puun käytön vähentyessä. Myös venäläisen tuontipuun käytön lopettaminen tuontitullien vuoksi vähensi sitä jalostavaa teollisuutta huomattavasti. Monet suomalaiset yritykset on myyty ulkomaisille sijoittajille ja lukuisia yhteiskunnan hallitsemia toimintoja on siirretty yksityisille toimijoille 2000-luvun alun aikana. Julkinen hallinnon organisaatiot on järjestetty Suomessa 2000-luvulla pitkälti uudelleen, Amerikassa kehitettyä  noudattaen.Heikki Patomäki:Uusliberalismi Suomessa, Uusi julkisjohtamisen oppi, WSOY, 2009. ISBN 978-951-032562-9 n avulla julkishallinnon työpaikkoja on vähennetty runsaastihttp://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/02_tuottavuusohjelma/index.jsp ja hajasijoittamisen ohjelmalla yksittäisiä Helsingissä sijainneita valtion virastoja on hajautettu maakuntiin.
+
+Suomi on osallistunut n  vuodesta 2002 alkaen, mikä on herättänyt keskustelua rauhanturvaoperaation ja sodan rajasta, sekä Suomen osallisuudesta Afganistanin sisällissotaan.
+
+Koko maailmaan levinnyt talouskriisi lamaannutti Suomen viennin syksyllä 2008 ja Suomen talous painui syvään lamaan.
+
+== Hallinto ja politiikka ==
+
+ kokoontuu lla]]
+Suomen valtiomuoto on . Suomen valtion päämies on , joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla.Hänninen, Liuskari ja Suonio 2007 s. 86 Presidentti vahvistaa lait,Hänninen, Liuskari ja Suonio 2007, s. 88 nimittää korkeimmat virkamiehetHänninen, Liuskari ja Suonio 2007, s. 93 ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä n kanssa.Hänninen, Liuskari ja Suonio 2007, s. 90 Yleensä Euroopan unionia koskevia asioita hoitaa pääministeri.
+
+Virallisesti  ja muut t sekä  muodostavat n, mutta arkikielessä ministerien kokoonpanoa kutsutaan hallitukseksi.
+
+=== Hallinto ===
+
+Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Pääministeri valitaan puolueiden välisissä hallitusneuvotteluissa ja pääministeri nimittää hallitukseen yleensä toistakymmentä ministeriä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuvat myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
+
+ mukaan valta kuuluu Suomessa kansalle ja korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää tasavallan  sekä , jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.Forum, Yhteiskuntatieto, 5. painos Eduskunta on 200-jäseninen, suhteellisilla vaaleilla valittava yksikamarinen .  pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomessa ei ole perustuslaillista tuomioistuinta, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo valmistavien lakien perustuslain mukaisuutta.
+
+Suomi siirtyi ensimmäisten maiden joukossa yleiseen ja yhtäläiseen  1905. Suurimmat puolueet olivat pitkään lähes tasavahvat ,  ja , kunnes   nousi suurimpien puolueiden joukkoon.  Suomessa on käytössä niin sanottu kolmikanta, jossa tulonjaosta ja työehdoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen ja valtion kesken. Valtiollisia neuvoa antavia  on järjestetty vain kaksi Suomen historiassa:  ja . Valtiollinen neuvoa-antava kansanäänestys.
+
+=== Tuomioistuimet ===
+
+Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Yleisiä tuomioistuimia ovat ,  ja , jotka käsittelevät riita- ja rikosasioita. Julkisen hallinnon toiminnasta ja päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelevät hallinto-oikeudet. Korkeimmat oikeusasteet ovat korkein oikeus ja . Suomen hallitusmuoto, 3 §
+
+
+=== Valtion aluehallinto ===
+
+Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen  ja niihin rinnastettavaan Ahvenanmaan valtionvirastoon:
+* 
+* 
+* 
+* 
+* 
+* 
+* 
+
+Ennen nykyistä aluehallintojakoa käytetty  oli voimassa vuoden 1997  lähtien aina vuoden2009 loppuun. Tätä aiemmin  oli Ahvenanmaa mukaan lukien kaksitoista. Läänejä johti presidentin nimittämä  johtaja, .
+
+Valtion paikallishallintoa varten läänit jaettiin vuoden 2008 alkuun asti edelleen 90 an.
+
+=== Paikallishallinto ===
+
+
+Itsehallinnollinen perusyksikkö on , joita on vuoden 2011 alussa 336. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat t. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako, ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
+
+Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on , joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla . Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii , jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
+
+=== Paikallinen aluehallinto ===
+
+Maakunnat toteuttavat kunnallisen itsehallinnon alueellisella tasolla. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat . Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
+
+Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selvää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
+
+Koska on ehdotettu, että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaan kuuluisi vain muutama erillinen kunta, ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
+
+=== Puolustusvoimat ===
+
+ jaetaan kolmeen haaraan: ,  ja . n alainen  ei kuulu puolustusvoimiin, mutta voidaan liittää siihen sodan aikana. Puolustusvoimien komentaja on 2009–2014  .
+Suomessa on voimassa miehiä koskeva yleinen , ja myös naisilla on oikeus värväytyä vapaaehtoisena. Asevelvollisuuden voi täyttää varusmiespalveluksena tai . Varusmiespalvelun suorittavien osuus Suomessa on maailman korkeimpia. Vastuu asepalveluksen järjestämisestä on puolustusvoimilla, jonka reserviin koulutetaan miehiä asevelvollisuuden avulla. Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta ja päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 60 vuotta. Vastuu siviilipalveluksen järjestämisestä on llä. Vuosittain noin 2 500 henkilöä ei valitse aseellista palvelusta. Suomen puolustusvoimien henkilöstön koko on noin 16 500, joista 8 700 on ammattisotilaita. Valmiustilassa on noin 34 000 asepuvullista ja reservin koko on noin 350 000.
+
+== Maantiede ja geologia ==
+
+
+
+Suomen  kuuluu vanhaan n kilpeen, jossa vain pienet osat ovat nuorempia kuin 1 800 miljoonaa vuotta.  on monin paikoin näkyvillä. Kallioperän vanhinta osaa on Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyvä, 2 800 – 2 700 miljoonaa vuotta vanha  kallioperä. Pääosan Suomen kallioperästä muodostaa 1 930 – 1 800 miljoonaa vuotta sitten  kaudella syntynyt  kallioperä. Pohjois-Lapissa on merkittävä muodostuma. Nuoremmista kallioperistä merkittävimpiä ovat Etelä-Suomen 1 650 – 1 540 miljoonaa vuotta sitten  kaudella syntyneet graniitit. Suomen kallioperän yleispiirteet.
+
+Suomen pinta-ala on 338 424 km² (2009). Lukuun sisältyvät maa- ja sisävesialueet. Merialueita on lisäksi 52 496 km².  vuoksi maapinta-ala kasvaa vuosittain noin 7 km². Maapinta-alasta on rakennettua 4 %, maatalousmaata 9 %, metsää 77 % ja muuta maata 10 %. Maan eteläosa ja Pohjanmaan rannikko ovat tasaisia, mutta Keski-Suomessa maasto muuttuu kumpuilevaksi. Itä-Suomen t ja Lapin t ovat jäänne muinoin Itä-Karjalasta Lappiin ulottuneesta  vuoristosta. Käsivarren Lapin korkeimmat tunturit kuuluvat , joiden kallioperä on iältään 400–450 miljoonaa vuotta. Suomen korkein kohta on Skandeihin kuuluva tunturi, jonka rinne kohoaa Suomen puolella 1 324 metriin merenpinnasta.
+
+Yleisin kivennäismaalaji on , jonka päälle on paikoin kasautunut kkoa. Eloperäisistä maalajeista  on muodostunut tta ja  kangashumusta.  lopulla syntyneet jäätikön reunan suuntaiset t ja liikesuunnan mukaiset t ovat Suomelle tunnusomaisia maastonmuotoja. Reunamuodostumista merkittävimmät ovat , jotka kulkevat eteläisen Suomen poikki lounaasta koilliseen. Pitkittäisharjuista tunnetuimpia ovat  , joka on maailman korkein soraharju, sekä  n .
+
+Suomessa on poikkeuksellisen paljon ä. Yhteensä maassa lasketaan olevan 187 888 yli 500 neliömetrin kokoista järveä. Suurin järvi on Saimaa ja syvin . Runsasjärvisintä aluetta on . Järvet ovat rikkonaisia, runsassaarisia ja matalia, keskisyvyys on seitsemän metriä. Järvet muodostavat jokien välityksellä  ja nämä vesistöjä. Suurimmat vesistöt ovat , , ,  ja . Järvien tapaan myös rannikot ovat rikkonaisia ja runsassaarisia.  ja  muodostavat Euroopan toiseksi monisaarisimman saariston. Suurin saari on Saimaalla sijaitseva  (1 069 km²) ja toiseksi suurin  (685 km²). Suurimmaksi saareksi mainitaan usein  (1 638 km²), jota ei kuitenkaan maantieteellisesti lasketa saareksi, sillä sitä ympäröivä vedenpinta ei ole kauttaaltaan samassa tasossa. Suomen merialueilla ja sisävesillä saaria on yhteensä 179 584.
+
+== Luonto ==
+
+
+ Suomi kuuluu , jonka eläimistö on tyypillistä pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle. Nisäkkäitä on tunnistettu kaikkiaan yli 60 lajia, joista yleisiä ovat muun muassa ,  ja . Suurista nisäkäslajeista esiintyvät , ,  ja n alalajit  ja , joka on kesytetty sta. Lintulajeja on havaittu noin 450, joista suurin osa on ja. Kalalajeja on yli 70, matelijalajeja viisi ja sammakkoeläinlajeja viisi. Suomen matelija- ja sammakkoeläinlajisto on melko köyhää, sillä esimerkiksi Virossa pelkästään sammakkoeläinlajeja on jo 13.
+
+ suurin osa Suomea kuuluu  eli pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Vain maan eteläisin rannikkoseutu kuuluu havu- ja lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisalueeseen, . Tämä vaihettumisvyöhyke luetaan välillä havumetsiin, välillä lauhkeisiin  kuuluvaksi, riippuen tietolähteestä. Suomen pohjoisimmat osat edustavat jo havumetsävyöhykkeen ja n vaihettumisaluetta.
+
+Suomen luonto voidaan jakaa pääpiirteissään seuraaviin alueisiin:
+# Lounais- ja Etelä-Suomi
+# Itä-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi
+# Metsä-Lappi
+# Tunturi-Lappi
+
+=== Lounais- ja Etelä-Suomi ===
+ssa.]]
+
+Alue käsittää lähinnä n,  ja  maakuntien alueen. Alueen kasvillisuutta leimaa korkea  muuhun Suomeen verrattuna, ja kasvillisuuden eteläiset piirteet. Alueella on sekä Keski-Euroopalle että Siperian lle tyypillisiä kasvi- ja eliölajeja. Alueen metsät vaihtelevat  mukaan rehevistä  ja  kuiviin . Kuitenkin yli 90 prosenttia alueen metsistä on havupuuvaltaisia . Lounaisrannikolla eteläiset piirteet ovat kasvillisuudessa sen verran hyvin edustettuina, että alue luetaan hemiboreaaliseen eli sekametsävyöhykkeeseen. Muu osa alueesta on eteläboreaalista havupuuvaltaisempaa metsää. Koko alueella tavallisimmat puulajit ovat ,  ja . Yleisiä ovat myös , ,  sekä  ja . Harvinaisempia puita ja pensaita ovat , ,  ja .  ja  kasvavat luonnostaan vain Helsingin ja Uudenkaupungin välisellä rannikkokaistaleella, sielläkin harvinaisina, joskin saarnella on muutama yksittäinen luonnontilainen esiintymä sisämaassakin. Metsien aluskasvillisuudessa tyypillisiä lajeja ovat metsätyypistä riippuen , , , , ,  sekä  ja . , valkovuokko, sinivuokko ja käenrieskat kasvavat Suomessa pääosin vain tällä alueella.
+
+Alueen t ovat pääosin keidassoita, mutta ihminen on kuivattanut niistä suuren osan. Haihdunta on kesäisin kohtalaista, ja luontaisesti soita on alueelle muodostunut lähinnä rotkoihin ja laakson pohjille kosteisiin painanteisiin.
+
+Nisäkkäitä, joita Suomessa esiintyy pääasiassa vain maan eteläosissa, ovat esimerkiksi  ja . Alueella elää viisi  ja viisi . Hyönteislajistosta vain lähinnä täälläpäin Suomea tavattavia lajeja ovat perhosista ,  ja .
+
+=== Itä-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi ===
+
+Alue on Etelä-Suomea voimakkaammin lähinnä taigan eliö- ja kasvilajistoa. Kasvillisuus on alueen eteläosissa eteläboreaalista, pohjoisempana se vaihtuu keskiboreaaliin. Metsien pääpuulajit ovat boreaalisille metsille tyypilliset kuusi, koivu ja mänty. Harvalukuisempia ovat raita, haapa ja pihlaja, etelässä kasvavat harvinaisina relikteinä myös jalava ja lehmus. Metsätyypit ovat lähinnä havupuuvaltaisia kangasmetsiä. Ne ovat huomattavasti selkeämpiä ja karumpia kuin Etelä- ja Lounais-Suomen alueella kasvavat metsät. Tyypillisimmät aluskasvillisuuden muodostajat ovat mustikka ja puolukka sekä sammalet ja jäkälät. Soita on enemmän kuin etelässä, ja ne voivat olla joko keidas- tai aapasoita. Lehtoja kasvaa yleensä purolaaksoissa, ja ne ovat tavallisesti kosteita saniaislehtoja, varsinaisten lehtimetsien piirteitä alueen lehdoista ei täällä kuitenkaan löydy, vaan lehdon lehtipuut ovat yleensä havumetsillekin tyypillisiä, kuten koivuja.
+
+Alue on hyvin soista, sillä sademäärät ovat yhtä korkeat kuin Etelä-Suomenkin alueella, mutta haihdunta huomattavasti etelää vähäisempää. Esimerkiksi Pohjanmaalla on laajoja tasankosuo alueita.
+
+Alueen nisäkäslajisto on tyypillistä havumetsälajistoa kuten , , , ,  ja . Yleisiä lintuja ovat , , , , , , , ,  ja . Erityisesti ,  ja  ovat tyypillistä taigan linnustoa. Alueella on neljä matelija- ja sammakkoeläinlajia. Hyönteislajisto on muuten samaa kuin eteläisimmässäkin Suomessa, mutta eräät eteläiset lajit puuttuvat tai ovat harvinaisia.
+ on yksi tunnetuimmista Itä-Suomen luontokohteista ja nähtävyyksistä.]]
+
+=== Metsä-Lappi ===
+
+
+Alue on tyypillistä taigaa ja edustaa sen karumpaa pohjoista osaa. Alueen kasvillisuus on eteläosissa keskiboreaalista, pohjoisemmassa pohjoisboreaalista. Metsät ovat hieman matalampia kuin etelässä, ja erityisesti kuuset kärsivät alueella tykystä, mikä tekee niistä kapeampia. Alueen pääpuulajit ovat kuusi, koivu ja mänty, mutta alueen pohjoisosissa kuusi on jo harvinainen, pohjoisimpien metsien ja kitumaiden ollessa mänty ja tunturikoivuvaltaisia. Aluskasvillisuudessa kasvaa metsätyypistä riippuen joko mustikkaa tai a ja puolukkaa, toisinaan jopa suokasveja, kuten a, joka Pohjois-Suomessa kasvaa metsissäkin mutta Etelä-Suomessa vain soilla. Alueella yleisenä kasvava  on Etelä-Suomessa harvinainen. Kullero on Lapin .
+
+Alueella on runsaasti soita, ja ne ovat lähinnä aapasoita, paikoin ja. Alueen eläimistö on taigalajistoa, kuten karhu, poro, hirvi, , ,  ja . Linnuista mainittakoon , , , , , , ,  ja . Alueella on kaksi matelija- ja kolme sammakkoeläinlajia. Hyönteislajisto on niukempi kuin etelässä ja täysin taigalajistoa.
+
+=== Tunturi-Lappi ===
+
+Alue on pääosin pohjoisboreaalia kitukasvuista havu- tai tunturikoivumetsää tai tunturien paljakoita. Puulajit ovat mänty ja . Kuusi ei kasva tällä alueella ja paljakoilla ei kasva lainkaan puita. Metsien aluskasvillisuus on sekoitus tundraa ja taigaa, paljakoilla taas on tyypillistä tundrakasvillisuutta kuten a ja jäkälää. Tunturikoivikoissa aluskasvillisuus on yleensä a ja a. Tunturikoivikoissa on myös havumetsien tapaan runsaasti sieniä.  on lähes kaikkialla, ja ne ovat joko aapasoita tai palsasoita. Alueelle tyypillisiä eläimiä ovat ,  ja . Linnustosta löytyvät , , ,  ja .
+n komeimmista nähtävyyksistä, kuvattuna Ukselmapään laelta.]]
+
+== Ilmasto ==
+
+
+Suomen ilmasto on maan sijainnin takia , jossa on - tai n piirteitä riippuen ilmavirtauksien ajoittaisesta suunnasta. Alueen lämpötilaan vaikuttavat suuresti sen sijainti  suurimmaksi osaksi pohjoisten leveyspiirien 60° ja 70° välillä ja  n länsipuolella virtaava , joka kohottaa Suomen lämpötilaa talvisin korkeammalle verrattuna muihin saman leveysvyöhykkeen alueisiin. Golfvirran aiheuttama lämpötilan korotus on noin 6–11 °C. Myös  lahtineen kohottaa talvilämpötiloja rannikoilla ja suurimmat järvet niiden lähiympäristössä. Vuotuinen lämpötilan keskiarvo on lounaisimmassa Suomessa 5,5 °C. Keskiarvo laskee kuljettaessa koilliseen, mutta on kuitenkin matalimmillaan maan luoteisimmissa osissa, jossa se on noin −2 °C.
+
+Suomen sademäärä vaihtelee voimakkaasti alueittain. Vähäsateisinta on Lapissa ja Pohjanmaan rannikolla, jossa vuotuinen sademäärä on noin 40 cm.http://www.gaisma.com/en/location/pietarsaari.html Pohjanmaanrannikolla vähäsateisuuteen vaikuttaa mm. . Sateisinta on Itä-ja kaakkois-Suomessa, jossa vuotuinen sademäärä on noin 70 cm. Myös lounais-ja etelärannikolla päästään lähelle 70 cm vuotuista sademäärää.http://www.gaisma.com/en/location/vantaa.html Sateisin kuukausi on muualla kuin Etelä-Suomessa elokuu, jolloin keskimäärin sataa noin 70 mm. Etelä-Suomessa sateisin aika jatkuu pelkän elokuun sijasta pitkälle syksyyn, toisin kuin pohjoisempana. Kun marraskuussa on Oulun läänissä ja Lapissa jo varsin kuivaa, Etelä-Suomessa saadaan keskimäärin vielä 70 mm vettä yleisesti.http://www.gaisma.com/en/location/oulu.html Sateet voivat Suomessa muodostua usealla tavalla. Tyypillisimmät ovat kesä-aikaan maaperän ja kasvillisuuden tuottamasta haihdunnasta johtuvat rankkasateina ja ukkoskuuroina ilmenevät konvektiosateet, kylmien -ja lämpimien ilmamassojen törmäyksissä lämpötilaerojen aiheuttamat rintamasateet, ja Atlantin matalapaineiden mukana tulevat sateet, josta suurin osa tulee tihkusateena. Lisäksi alkutalvella tilanteessa, jossa Itämeri on vielä lämmin ja maa-alueilla on kova pakkanen, voi merenpuoleisen tuulen käydessä ilmetä konvektiosateen kaltaista tiivistymäsadetta, jolloin lämmin meri-ilma tiivistyy rannikolla kylmässä säässä rankoiksi lumipyryiksi.
+
+Jokaisena vuodenaikana vallitsevat sille tyypilliset säätyypit. Keskitalvella, tammi-helmikuussa, Etelä-Suomessa vuorottelevat lauhat Atlantilta pyrkivät kosteat matalapaineet, sekä arktinen, pohjoisesta pyrkivä kuiva pakkassää. Pohjois-Suomessa asetelma on muuten sama, mutta pakkasjaksot ovat vallitsevampia. Keväällä, huhti-toukokuulla matalapainetoiminta on talven jäljiltä yleensä heikkoa, ja vallitseva säätyyppi on kuiva ja aurinkoinen. Kesällä matalapainetoiminta alkaa kiihtyä. Kesäisin, tyypillisesti kesäkuun puolenvälin ja elokuun puolen välin pituisella ajanjaksolla Suomessa koetaan myös hellepäiviä, helleilmamassa pyrkii Suomeen yleensä kaakosta ja idästä. Helteisiin liittyvät myös konvektiosateet ja ukkosrintamat. Elokuusta lähtien ilmamassa alkaa viiletä, mutta matalapainetoiminta runsastuu vielä pitkälle syksyyn ja niiden reitit suuntautuvat yhä voimakkaammin Etelä-Suomen päältä, jättäen Pohjois-Suomen kuivaksi, mitä pidemmälle syksyyn edetään. Lokakuulla sää on jo yleisemmin pilvinen, kuin selkeä. Marraskuussa Etelä-Suomessa vallitsee yleensä lauha ja pilvinen matalapainevoittoinen sää, ja samaanaikaan Pohjois-Suomessa on tällöin jo kuivempaa pakkassäätä. Joulukuulla sää-astelma muuttuu Etelä-Suomessakin talviseksi, jolloin lauhat säät ja kuivat pakkasjaksot taas alkavat vuorottelemaan.
+
+Kovia tuulia ei Suomessa ole usein ja varsinkin sisämaassa ne ovat harvinaisia. Sisämaan tuulen keskinopeus on 3–4 m/s ja rannikoilla ja merialueilla 5–7 m/s. Tuulisinta on lokakuusta tammikuuhun ja vähätuulisinta huhtikuusta heinäkuuhun. Pilviset päivät ovat Suomessa yleisempiä kuin selkeät ja talvisin sekä loppusyksyisin pilvisyys on jopa 65–85 %. Selkeintä on yleensä touko-kesäkuussa, jolloin pilvisyys on noin 30–40 %.
+
+ Suomi kuuluu luokkaan Df, eli kylmätalvisiin ilmastoihin, jossa sadetta saadaan suhteellisen tasaisesti ympäri vuoden. Lämpimin kuukausi on keskilämpötilaltaan alle 22 °C. Maan eteläosissa neljä kuukautta ylittää keskilämpötilaltaan +10 °C (kesäkuu–syyskuu).
+
+=== Vuodenajat ===
+
+Suomessa on neljä a, jotka  mukaan ovat seuraavat:
+* : keskilämpötila on lounaissaaristoa lukuun ottamatta 0 °C:n alapuolella.
+* : keskilämpötila nousee 0 °C:n ja +10 °C:n välille.
+* : keskilämpötila kohoaa yli +10 °C.
+* : keskilämpötila laskee 0 °C:n ja +10 °C:n välille.
+
+== Talous ==
+
+– (tähdellä merkityt ennakkotietoja).]]
+
+Suomen teollisuudelle tärkeitä ovat puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Suuret teollisuusyritykset ovat huomattavassa asemassa, erityisesti  ja metsäyhtiöt, minkä vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa on luonnonvaroina puuta ja mineraaleja. Suomen  muodostaa suurimman osan taloudesta. Sitä pidetään muihin OECD-maihin verrattuna monilta osin kehittymättömänä. Palvelujen kehittymistä vaikeuttavat verotuksesta ja palkoista johtuva korkea kustannustaso.
+
+Maan liiketoiminta pohjautuu vahvasti kansainvälisiin markkinoihin.  osuus on kolmasosa koko kansantuotteesta. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat  (15 % tuonnista ja 11 % viennistä),  (14 % tuonnista ja 11 % viennistä) ja  (11 % tuonnista ja 11 % viennistä). Kauppa Euroopan unionin sisällä muodostaa noin 60 % koko ulkomaankaupasta.
+
+
+
+=== Energia ===
+ssa.]]
+.]]
+Suomessa käytetään verrattain paljon energiaa. Osa suuresta tarpeesta johtuu maan pohjoisesta sijainnista, osa raskaan teollisuuden, etenkin metsäteollisuuden, isosta määrästä. Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2007 noin 400 TWh, josta tuontienergian osuus oli noin 70 %. Suurin yksittäinen energianlähde oli öljy 24 % osuudella.FINBIO – Suomen Bioenergiayhdistys ry, Suomen energiankäyttö 2008-esitelmä, www.finbioenergy.fi Uusiutuvan energian osuus oli noin neljännes (26 % vuonna 2009) kokonaiskulutuksesta.http://www.tilastokeskus.fi/til/ehkh/2009/04/ehkh_2009_04_2010-03-24_kuv_021.html Uusiutuvaa energiaa on biopolttoaineiden ja bioenergian tuotanto, maalämmön tai aurinkoenergian talteenotto, tuulivoiman ja vesivoiman tuotanto sekä muihin uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto.
+
+Ydinvoimaa Suomessa tuottavat neljä toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä. Teollisuuden Voima (TVO) rakentaa Olkiluotoon uutta 1600 MW ydinvoimalaa. Olkiluoto-3 on EPR-tyyppinen voimala ja sen on valmistuessaan määrä olla maailman suurin sähköä tuottava ydinvoimala.http://www.tvo.fi/www/page/ol3projekti/ Eduskunta päätti 1. heinäkuuta 2010 myöntää lle luvan rakentaa Olkiluotoon vielä yhden ydin­voimala­yksikön ja lle luvan rakentaa uusi ydinvoimala joko on tai .
+
+=== Yritykset ===
+ on suurin Suomessa toimiva yritys.  on globaali yritys, joka kehittää ja valmistaa korkealaatuisia kuitukomposiitteja ja erikoispapereita.  on yksi maailman suurimmista paperinvalmistajista, jonka lisäksi suuria metsäyhtiöitä ovat muun muassa  ja . Metsäliiton tytäryhtiöitä ovat sellunvalmistaja , paperinvalmistaja  sekä pehmopaperia valmistava .  on Suomen ja Itä-Euroopan markkinoille suuntautuva öljy-yhtiö.  valmistaa hissejä ja liukuportaita.  valmistaa voimalaitoksia, koneistoja ja laivamoottoreita.  on ta kotikenttänään käyttävä lentoyhtiö.  on Pohjoismaiden ja Itämeren suurin finanssiyhtiö ja -ryhmä on Suomessa suurin.  on Suomen suurin ja yksi Pohjoismaiden suurimmista viestintäkonserneista.
+
+Vuonna 2003 suomalaiset työskentelivät samassa työpaikassa keskimäärin 10,1 vuotta ja luku oli kasvusuunnassa.
+
+=== Kulutus ===
+
+Suomessa oli  mukaan vuonna 2006 noin 1,2 miljoonaa asuinrakennusta. Asumiseen käytettiin noin 25 prosenttia tuloista ja noin 60 prosenttia asui omistusasunnossa. 40 prosenttia asui yksin, 32 prosenttia kaksin ja 28 prosenttia useamman hengen asunnossa. Tilaa oli keskimäärin 38 neliömetriä per henkilö. Asunnot (ilman tontin hintaa) maksoivat keskimäärin 1 187 euroa neliömetriltä ja tontit 8,6 euroa neliömetriltä. Housing 17.6.2009  Sähkö maksaa 8-12 senttiä kilowattitunnilta. 74 prosentilla väestöstä on auto. Henkilöautoja on runsaat 2,5 miljoonaa ja muita ajoneuvoja 0,4 miljoonaa.
+
+Elintarvikkeisiin käytettiin keskimäärin 11 prosenttia kotitalouksien tuloista. Lisäksi alkoholiin ja tupakkaan käytettiin viisi prosenttia. Kulttuuriin ja vapaa-aikaan käytettiin 10 prosenttia tuloista. Terveyteen käytettiin neljä prosenttia ja koulutukseen vain 0,4 prosenttia.
+
+=== Pohjoismainen malli ===
+
+Suomen ja muiden Pohjoismaiden nykytalouksia kuvaavat avoimuus globalisaatiolle ja julkisen sektorin vahva asema., tutkijat Torben M. Andersen, Bengt Holmström, Seppo Honkapohja, Sixten Korkman, Hans Tson Söderström, Juhana Vartiainen
+
+1990-luvulla markkinoita vapautettiin, ja ne kuuluvat nykyään Euroopan vapaimpiin. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja otti ainoana pohjoismaana euron valuutaksi vuonna 2001. Inflaatio on pysynyt alhaisena.
+Suomessa on laaja yrittämisen vapaus, toimiva omaisuuden suoja ja korruptio on vähäistä., Heritage Foundation Tosin vuosina 2008–2009 julkisuuteen tullut laaja vaalirahoituskohu, jossa liikemiehet ovat rahoittaneet laajasti poliitikkojen toimintoja, on heikentänyt luottamusta suomalaisen poliittisen järjestelmän vähäiseen korruptioon.
+
+Suomessa valtio on rohkaissut maltillisiin palkankorotuksiin  (TUPO, kolmikanta). 1980-luvulle asti kilpailukykyä parannettiin ajoittain , tavoitteena etenkin matala työttömyys. TUPOssa määrätään lähes kaikkea Suomessa tehtyä työtä. TUPOssa on määrätty työsopimusten lisäksi muun muassa veroista, sosiaalipalveluista ja juhlapyhien paikoista.
+
+Tyypillisen työntekijän tuloista verotetaan lähes 60 prosentin .  on 23 prosenttia, pääomatulovero 28 prosenttia ja  26 prosenttia. Valtionvelkaa on noin 10 000 euroa kansalaista kohti.
+
+Suomessa oli 6,9 prosentin työttömyys ja 67 prosentin työllisyys helmikuussa 2008.  on yksityisten vakuutusyritysten hallinnoima. Suomalaisessa järjestelmässä työeläke riippuu vain ansaitusta eläkkeestä, eikä ns. henkilökohtaisia eläketilejä, joissa eläkkeen määrä voisi vaihdella valittavan sijoitusstrategian tuoton mukaan ole. Eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva ja eläkkeiden maksu riippuu tulevista maksajista. Nykyisillä maahanmuuttoluvuilla Suomen huoltosuhde on heikentymässä.
+Luvattujen eläkkeiden rahoittamisen arvioidaan olevan kuitenkin useimpia Länsi-Euroopan maita kestävämmällä pohjalla.
+
+== Matkailu ==
+n matkustaja-aluksia Helsingissä.]]
+
+Vuonna 2005 Suomessa tilastoitiin viisi miljoonaa ulkomaalaista kävijää ja 31 miljoonaa kotimaista vähintään yhden yön matkaa. Eniten matkailijoista hyötyi , jonka osuus matkailusta oli vuonna 2002 noin 3,1 miljardia euroa eli 37,6 prosenttia. , , n, n ja Ahvenanmaan markkinaosuudet olivat noin 600–400 miljoonaa euroa.
+
+Suosittu matkakohde on , jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, retkiä,  tapaamisia ja muuta luontoon liittyvää toimintaa. Etenkin  on kaunis, rauhaisa ja hyvä kalastus- ja patikointikylä. Kesäisin maassa järjestetään erityisen paljon eri teemoilla toimivia kesäjuhlia, muun muassa . Etelä-Suomessa merkittävintä vapaa-ajan matkailua ovat laivaristeilyt Ruotsiin ja Viroon Helsingistä ja Turusta. Turun ja n välillä sijaitseva  on maailman suurin saaristo saarien määrässä mitattuna. Helsingissä pysähtyy vuodessa noin 260 risteilylaivaa pääasiallisesti kesällä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla an tai junalla .  hajottua matkailu Venäjältä on kasvanut ja keskittyy vuoden vaihteeseen.
+
+Suomalaisten vapaa-ajanmatkailu vuonna 2010 suuntautui Viroon ja Ruotsiin. Viron-matkat olivat lisääntyneet Ruotsia enemmän. Laivayöhön rajoittuvat risteilyt Ruotsiin kasvattivat kuitenkin suosiotaan jopa kolmanneksella 2009 vuoden alkupuoliskoon nähden.
+
+Suomella on Pohjoismaiden heikoin imago. 50 maan imagotutkimuksessa se sijoittui 18:nneksi. Korkeimmat arviot Suomi sai ruotsalaisilta ja venäläisiltä, alhaisimmat Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta.
+
+== Liikenne ==
+
+
+
+=== Tieliikenne ===
+
+
+ jakautuu valtion omistamiin ja  hallinnoimiin maanteihin, kuntien omistamiin ja ylläpitämiin ihin sekä yksityisten ylläpitämiin . Maantieverkon rungon muodostaa 29 , joita täydentävät -, - ja t. Osa tärkeimmistä teistä on myös . Vuoden 2009 alussa maantieverkon koko pituus oli noin 78 000 kilometriä, josta valtateiden osuus oli noin 8 600 kilometriä.  oli noin 740 kilometriä. Liikennesuorite maanteillä oli noin 35,6 miljardia autokilometriä, josta valtateiden osuus oli noin 17,9 miljardia. Maanteiden rakentaminen ja kunnossapito on kilpailutettu. Suomi on harvaan asuttu maa, joten liikennettäkin on keskimäärin vähän. Liikennemääriin nähden tieverkko onkin kattava ja hyväkuntoinen, joskin jotkin vilkkaimmat valtatiet ja kaupunkiseutujen pääväylät ovat liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia. Lisäksi alemman tieverkon kunto on ajoittain herättänyt keskustelua.
+
+=== Rautatieliikenne ===
+
+
+ vastaa rautatieviranomaisena toimiva, n alainen . Suomen koko rataverkon pituus on 5 851 km, josta sähköistettyä 2 619 km. Koko verkosta liikennöityä rataa on 5 741 km. Toistaiseksi ainoa vakituinen liikennöitsijä valtion rataverkolla on valtionyhtiö , joka omistaa suurimman osan rataverkolla liikkuvasta kalustosta, mukaan lukien myös . Ennen liikennöinnin ja radanpidon hoiti Valtionrautatiet-niminen valtion keskusvirasto, joka oli 1991–1994 , joka muutettiin vuonna 1995 Ratahallintokeskukseksi ja VR-Yhtymä Oy:ksi. Ratoja on melko kattavasti koko  sekä tärkeimmillä reiteillä  napapiirille asti. Suomen tavaraliikenteestä kulkee rautateitä pitkin noin 25 %.
+
+=== Lentoliikenne ===
+
+ kuvattuna lentokoneesta.]]
+
+Suomeen lentää noin 26 kansainvälistä lentoyhtiötä. Suomen suurin lentoyhtiö on valtion pääosin omistama . Muita suomalaisia lentoyhtiöitä ovat muun muassa ,  ja . Suomessa on 28 , joista suurin on lla sijaitseva . Lähes kaikkia lentoasemia ylläpitää valtiollinen . Tavaraliikenteen osalta 14 prosenttia Suomen viennistä kulkee lentoteitse.
+
+=== Laivaliikenne ===
+
+Meriliikenne on elintärkeä osa Suomen ulkomaankauppaa, sillä meriteitse kulkee jopa 90 prosenttia maan viennistä ja 70 prosenttia tuonnista. Suomen suurin satama tonnimäärältään on  ssa sekä tuonnilla että viennillä mitattuna. Yleissatamista suurimmat ovat , joka syntyi vuonna 2011 n ja n yhdistyessä sekä  ja .
+
+Matkustajaliikenteeltään suurimmat satamat manner-Suomessa ovat Helsingin Satama,  ja . Matkustajalaivayhtiöistä suurimmat, jotka liikennöivät Helsinkiin ja Turkuun, ovat  ja virolainen  (johon myös  nykyään kuuluu). Lisäksi Suomesta liikennöivät muun muassa välillä Vaasa–Uumaja , välillä Helsinki–Tallinna  ja , sekä välillä Maarianhamina–Tukholma . Laivaliikenteen suosiota nostaa veroton -myynti.
+
+Suomessa liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva  vastaa vesiliikenteen toimivuudesta. Sen vastuualueita ovat väylänpito, merikartoitus, talvimerenkulku, meriliikenteen ohjaus ja meriturvallisuus.
+
+== Väestö ==
+
+
+
+|0_14=16,9
+|15_64=66,7
+|yli 64=16,4
+|mediaani-ikä=41,6
+|väestönkasvu=0,127
+|syntyvyys=10,42
+|kuolleisuus=9,93
+|maahanmuuttonopeus=0,78
+|eliniänodote-ka=78,66
+|eliniänodote-miehet=75,15
+|eliniänodote-naiset=82,31
+|lapsikuolleisuus=3,52
+|hiv=
+
+=== Väestöryhmät ===
+
+Väestö kansalaisuuden mukaan 31.12.2010:
+*suomalaiset 96,9 prosenttia (5 207 322)
+* 0,53 prosenttia (28 426)
+* 0,54 prosenttia (29 080)
+* 0,16 prosenttia (8 510)
+
+Suomen väestöstä oli ulkomaiden kansalaisia 3,1 prosenttia, ja 4,6 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä.
+
+=== Kielet ===
+
+
+Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet ovat  ja .Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 2 luku 17 § 1 mom. Suomea puhuu äidinkielenään 90,4 prosenttia ja ruotsia 5,42 prosenttia väestöstä. Suomi on Viron ja n ohella yksi kolmesta itsenäisestä valtiosta, jonka valtakieli on . Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja n rannikkoseudulle sekä lle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme : ,  ja  (äidinkielenä yhteensä noin 1 830:llä) sekä fennoromani, tataari ja . Saamelaisten sekä  ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu , mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat.  Suomessa on asunut  enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000, enimmäkseen  alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina.  ovat kasvaneet 1990-luvun alusta lähtien käytännössä nollasta merkittäväksi vähemmistöksi.
+Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa ainakin 36 kielellä on yli 1 000 puhujaa.
+
+
+
+==== Väestö kielen mukaan ====
+
+21 suurinta kieliryhmää vuoden 2010 lopussa:
+
+
+
+=== Uskonnot ===
+a pidetään Suomen kansallispyhäkkönä ja se kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin.]]
+
+
+
+Kristinusko saapui Suomeen 1000-luvulta lähtien, mutta maaseudun kansanuskossa säilyi esikristilliseltä ajalta juontuvia piirteitä 1800-luvulle saakka. Vuoden 2010 lopussa 78,2 prosenttia kansasta kuului . evl.fi Toiseksi suurin kirkkokunta on , johon kuuluvia on 1,1 prosenttia. Suomen perustuslaissa luterilaisella kirkolla on erityisasema ja myös ortodoksisesta kirkosta on olemassa erityislaki ja niillä on eräissä suhteissa on verrattava asema, mutta  eli mahdollisuus muiden uskontojen harjoittamiseen on turvattu lailla. Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on lisääntynyt viime vuosina. Vuoden 2010 lopussa heitä oli 19,2 prosenttia. Lisäksi noin 47 000 suomalaista eli vajaa prosentti väestöstä kuuluu yhdistysmuotoisiin , jotka eivät ole rekisteröityneet uskonnollisiksi yhdyskunniksi.Helluntaiherätys, Seurakuntaopas, 2006
+
+Muut yli tuhannen jäsenen uskonnolliset yhdyskunnat vuoden 2007 lopussa:
+
+#  18 071
+#  13 786 
+#  9 117
+#  3 813
+#  3 251
+#  3 246
+#  1 585
+#  1 498
+#  1 482
+#  1 059
+
+=== Terveys ===
+ vastaa n keskitasoa.
+
+Suomessa  määrää kansanterveystyön kunnan vastuulle. Työ jaetaan sairaanhoitoon ja ehkäisevään terveydenhoitoon. Jokaisen kunnan on tarjottava tietyt perusterveyspalvelut, joita ei kuitenkaan määritellä yksityiskohtaisesti. Kunnassa on oltava terveydenhoitopalveluja varten  ja mahdollisia sivutoimipisteitä. Terveydenhoidon kalleuden vuoksi useat kunnat ovat perustaneet kansanterveystyön kuntayhtymiä. Kunta voi myös hoitaa terveyspalvelut ostamalla palvelut toiselta kunnalta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta.
+
+Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (25 prosenttia perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18-vuotiaaksi.
+
+Suomessa yksi suurimmista terveysalan ammattijärjestöistä on , jolla on noin 131 000 jäsentä.
+
+
+
+=== Suurimpia kuntia ===
+
+
+Suomen suurimmat kunnat  }}.
+}}}
+|align="left"|11.
+|
+|align="left"|}}}}
+|-
+|align="left"|2.
+|
+|align="left"|}}}}
+|align="left"|12.
+|
+|align="left"|}}}}
+
+|-
+|align="left"|3.
+|
+|align="left"|}}}}
+|align="left"|13.
+|
+|align="left"|}}}}
+|-
+|align="left"|4.
+|
+|align="left"|}}}}
+|align="left"|14.
+|
+|align="left"|}}}}
+|-
+|align="left"|5.
+|
+|align="left"|}}}}
+|align="left"|15.
+|
+|align="left"|}}}}
+|-
+|align="left"|6.
+|
+|align="left"|}}}}
+|align="left"|16.
+|
+|align="left"|}}}}
+|-
+|align="left"|7.
+|
+|align="left"|}}}}
+|align="left"|17.
+|
+|align="left"|}}}}
+|-
+|align="left"|8.
+|
+|align="left"|}}}}
+|align="left"|18.
+|
+|align="left"|}}}}
+|-
+|align="left"|9.
+|
+|align="left"|}}}}
+|align="left"|19.
+|
+|align="left"|}}}}
+|-
+|align="left"|10.
+|
+|align="left"|88 407
+|align="left"|20.
+|
+|align="left"|48 667
+|-
+|}
+
+== Koulutus ==
+
+]]
+
+Suomessa on lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7–16-vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä tyypillisesti yhdeksänvuotisen n. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat ammatillinen perustutkinto ja , joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuotta. Kunnat hallitsevat alueensa peruskouluja, lukioita ja osaa ammatillisista oppilaitoksista.
+
+Korkeakoulujärjestelmä jakautuu ihin ja ihin samaan tapaan kuin Saksassa. Yliopistojen tehtävänä on omien alojensa ylin opetus ja tutkimus. Ammatillisesti suuntautunutta koulutusta annetaan lisäksi issa, jotka ovat kuntien ja yksityisten säätiöiden omistamia. Korkeakoulujen rahoitus määräytyy opetusministeriön kanssa tehdyillä tulossopimuksilla, joissa määritetään korkeakoulun tutkintotavoitteet. Tutkimusta korkeakoulut tekevät pääasiassa n ja  myöntämällä rahoituksella. Korkeakoulujärjestelmä on hajautettu alueellisesti, jotta voitaisiin taata koulutuksen tasa-arvoinen saanti maan eri osissa. 
+ on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin ammattikorkeakoulu.]]
+
+Korkeakoulujen opetuskieli on pääasiallisesti suomi, mutta ruotsinkielisen väestönosan tarpeisiin järjestetään myös ruotsinkielistä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta. Kansainvälistymisen myötä käytännössä kaikki korkeakoulut tarjoavat opetusta myös vierailla kielillä, pääasiassa englanniksi. Henkilökuntaa on opiskelijaa kohti kansainvälisesti vähän. Opetus on ilmaista yliopistotasolle saakka, ja lisäksi opiskelijat saavat  opintorahaa, asumistukea sekä valtion takaamaa lainaa. Korkeakoulututkinnon suorittavien osuus ikäluokasta on kansainvälisesti katsoen korkea. Pääasiallisena tutkintona yliopistoissa on n tai , ammattikorkeakouluissa puolestaan , joka rinnastetaan useimmissa yhteyksissä . Keskeytysprosentit vaihtelevat voimakkaasti aloittain. Yleisintä keskeyttäminen on yliopistoissa humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla, ammattikorkeakouluissa puolestaan tekniikan alalla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen vie keskimäärin 5,1 vuotta tehollista työaikaa, mutta opiskelijoiden työnteko pidentää opintoihin kuluvaa kokonaisaikaa. korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:27, Viitattu 23.2.2007
+
+Suurin osa n käyneistä suomalaisista osaa hyvin  ja hieman .  ja  opetetaan kaikille suomalaisille äidinkielenä tai vieraana kielenä. Lisäksi  on opiskeltu lukioissa melko yleisesti. Suomen 15-vuotiaiden koululaisten saamien pisteiden keskiarvot olivat in, n ja n ohella yksiä korkeimmista eräässä -tutkimuksessa. Suomalaisten menestystä PISA-kokeissa on selitetty kansallisella vuonna 1996 käynnistetyllä ''luonnontieteet ja matematiikka'' -ohjelmalla (LUMA), heikoimpienkin koululaisten hyvillä suorituksilla ja tasa-arvoisuudella koulutuksessa perheen sosioekonomisesta taustasta huolimatta. (jyu.fi; PDF) Suomalaisista yliopistoista kansainvälisissä vertailuissa parhaiten on menestynyt , joka erään arvion mukaan on maailman 76. paras yliopisto.
+
+Vuosittain yli 40 % Suomen työvoimasta osallistuu epämuodolliseen työhön liittyvään koulutukseen tai harjoitteluun. Tämä vastaa monia teollisuusmaita kuten Tanska ja Yhdysvallat.
+
+== Kulttuuri ==
+
+
+ . Saunominen on merkittävä suomalaisuutta edustava perinteen muoto. Savusaunoja on vain prosentin verran kaikista saunoista.]]
+
+Laajassa mielessä Suomi on ollut lähes koko historiansa ajan  piirissä. Kulttuuriin on keskeisesti vaikuttanut läntinen kristillinen perinne katolisessa ja protestanttisessa muodossaan.
+
+Suomalainen kulttuuri sai vanhastaan vaikutteita varsinkin Saksasta sekä Ruotsista, jonka osa Suomi oli noin 700 vuotta. Itä-Suomen ja Karjalan alueille tuli jo varhain vaikutusta myös venäläis-ortodoksiselta kulttuurialueelta. Myöhemmin suomalaiseen kulttuuriin on vaikuttanut voimakkaasti  ja kansainvälinen populaarikulttuuri. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi lla, lla ja luonnonläheisyydellä.
+
+Suomalaisessa kulttuurissa on ollut jakoja maantieteellisesti ja väestöryhmittäin, mutta kulttuurit ovat sittemmin voimakkaasti sulautuneet. Esimerkiksi alueittaiset -erot ovat edelleen havaittavissa. Vähemmistöt ylläpitävät omia kulttuurisia piirteitään, huomattavina saamelaisten, romanien ja suomenruotsalaisten alakulttuurit. Koska maan kaupungistuminen on myöhäistä perua, suurella osalla suomalaista on sidos maaseutuun ja syrjäisiin asuinkeskuksiin. Suurempiin asutuskeskuksiin muuttaneet suomalaiset esimerkiksi viettävät usein vapaa-aikaa maaseudulla, erityisesti vesistöjen äärellä.
+
+=== Viestimet ===
+ sijaitsevassa ssa on muun muassa Ilta-Sanomien, Helsingin Sanomien ja Taloussanomien toimitukset.]]
+
+
+Suomessa pyrittiin 1990-luvun aikana määrätietoisesti tietoyhteiskunnan kärkijoukkoon, mutta 2010-luvulle tultaessa tavoitteista on luovuttu ja Suomi on tietoyhteiskunnan kehityksessä lähinnä keskikastia. Suomessa ilmestyy vuosittain noin 370 sanomalehteä ja 5 500 aikakauslehteä. Kansalliskirjasto: Digitoitujen sisältöjen käyttö lisääntyi 42 prosentilla, 20.1.2009 Kirjoja julkaistaan vuodessa 14 000. Suomen luetuin päivälehti on , jonka levikki vuonna 2006 oli 426 117. Lehdellä on keskimäärin 1 046 000 lukijaa. Helsingin Sanomien julkaisija  on Pohjoismaiden johtava viestintäkonserni, jonka muita Suomessa julkaisemia sanomalehtiä ovat  ja . Toinen Suomen mainosrahoitteisen viestinnän merkittävimmistä tekijöistä, , julkaisee yli 30 sanomalehteä, mukaan lukien ,  ja .
+
+Suomessa, kuten monissa Euroopan maissa, television käyttö on maksullista. Laskutuksen hoitaa Viestintävirasto, ja televisiomaksut käytetään valtiollisen viestintäyhtiö n toiminnan kustantamiseen. Suomen kuunnelluin radiokanava on Yleisradion tuottama , joka koostuu 20 maakuntaradiosta sekä valtakunnallista ohjelmaa lähettävästä kanavatoimituksesta.
+
+Suomen suurin  on vuonna 1957 perustettu , joka on nykyisin ruotsalaisen in omistuksessa oleva.  on Suomen toiseksi tavoittavin mainosmedia. Suosituin kaupallinen radiokanava on .
+
+=== Kirjallisuus ===
+
+.]]
+
+Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielen luomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulta lähtien, 1800-luvulle asti tosin lähinnä vain ä ja muuta uskonnollista kirjallisuutta sekä lakitekstejä. Maan kansallisrunoilija on , jonka tunnetuin teos on ''''. Suomen kansalliseepoksen ''n'' koonnut  eli kuitenkin 1800-luvulla, ja aloitti näihin aikoihin suomenkielisen kirjallisuuden perinteen kokoamalla kirjan karjalaisista kansallislauluista. Suomenkielisen romaanikirjallisuuden perustaja oli  vuonna 1870 ilmestyneellä ''''. Häntä seurasivat muun muassa  ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin huomionsa keskittänyt . Lyriikan puolella  kehitti kalevalaisvaikutteista, kansallisromanttista tyyliä.  sai  vuonna 1939 etenkin maaseutuväestön kuvauksistaan. Toisen maailmansodan jälkeen n ja in kirjat tulivat hyvin suosituiksi myös ulkomailla.
+
+Ruotsinkielisessä runoudessa vuosisadan alkupuolen modernistit, kuten  ja  saavuttivat kansainvälistäkin huomiota. Suomenkielinen lyriikka siirtyi modernismiin sotien jälkeen tärkeimpinä niminään muun muassa  ja myöhemmin .  kuvasi kansakunnan kohtalonvuosia uusista näkökulmista romaaneissaan '''' ja ''''. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat muun muassa humoristit , ,  ja  sekä lukuisat kotimaiset stit kuten . Myös historialliset romaanit ovat Suomessa suosittu tyylilaji, jota edustavat esimerkiksi  ja  (ent. Hietamies).
+
+=== Musiikki ===
+
+
+==== Taidemusiikki ====
+ on Suomen kansallissäveltäjä.]]
+Suomen kansallislaulu on -laulu, jonka on säveltänyt . Sama sävel on käytössä myös n kansallislaulussa. Suomen kansallissäveltäjä on , jonka suomalaisille tunnetuin sävellys on . Suomea on kutsuttu ''" suurvallaksi"'', koska toisen maailmansodan jälkeen rakennetun - ja -järjestelmän avulla Suomesta on tullut väkilukuun suhteutettuna suuri määrä maailmanluokan  kuten ,  ja ; laulajia kuten , ,  ja  sekä  ja n kaltaisia solisteja ja säveltäjiä kuten ,  ja .
+
+ juuret Suomessa eivät ole niin syvät kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa eikä  ja  ajalta tunneta suomalaisia säveltäjiä. Musiikkielämä alkoi syntyä vasta  lopulla: muun muassa  -seura perustettiin vuonna 1790. Tämän aikakauden merkittävin säveltäjä oli . Varhaisromantiikan ajan keskeinen vaikuttaja oli nykyisin "Suomen musiikin isäksi" nimitetty saksalaissyntyinen , joka toimi Helsingin yliopistossa musiikinopettajana. 1800-luvun puolesta välistä aina toiseen maailmansotaan asti keskeinen Suomen taidemusiikin tyylisuunta oli  ja etenkin kansallisromantiikka, jonka keulahahmo oli . Kansainvälisestikin laajalti tunnetun Sibeliuksen vaikutus Suomen musiikkielämään oli mittava. Ensimmäiset suomalaiset , muun muassa sta ja sta vaikutteita saaneet  (1891–1945) ja  ilmaantuivat musiikkielämään jo 1920-luvulla, mutta heidän modernisminsa ei kuitenkaan horjuttanut romantiikan valta-asemaa.
+
+1950-luvulla modernismi rantautui Suomeen toden teolla niin sanotun modernismin toisen aallon myötä, jossa siirryttiin jo än ja muihin uusiin sävellystekniikoihin. Ensimmäisiä suomalaisia kaksitoistasäveljärjestelmää käyttäneitä säveltäjiä oli . 1950-luvulla käytettiin myös  ja sointi- ja kenttätekniikoita. 1970-luvulla alkoi suomalaisen n renessanssi  ja  sointimaailmaltaan perinteisten, niin sanottujen  myötä, mutta toisaalta nuoret säveltäjät ja muusikot toivat eurooppalaista radikaalia modernismia Suomeen muun muassa  -yhdistyksen piirissä. Monet näistä 1970-luvun nuorista radikaaleista, kuten ,  ja  ovat nousseet kansainväliseen kuuluisuuteen 1980- ja 1990-lukujen aikana.
+
+==== Populaarimusiikki ====
+
+Populaarimusiikkiin syntyi 1970-luvulla käsite , jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa , ,  ja . Suomalaiset rockyhtyeet ovat tavoitelleet ulkomaisen yleisön suosiota 1970-luvulta lähtien, mutta esimerkiksi  saamat myönteiset arvostelut eivät johtaneet läpimurtoon.
+
+Ensimmäinen ulkomailla lyhytaikaista menestystä saanut yhtye oli , joka oli 1980-luvun in edelläkävijöitä maailmalla. 1990-luvun lopulta alkaen suomalainen populaarimusiikki on saanut laajempaa menestystä ulkomailla. Konemusiikkiyhtyeistä  teki yhden Keski-Euroopassa menestyneen singlen ja  kaksi. Rockyhtye  sekä metallimusiikkiyhtyeet , , ,  ja  ovat julkaisseet albumeita, jotka ovat menestyneet eri puolilla maailmaa. HIMille albumi toi  kultalevyn. Selloilla metallia soittava  on saanut myös suosiota. a edustava yhtye  on sekin menestynyt ulkomailla. Suomalainen hardcore punk on myös menestynyt hyvin ulkomailla, esimerkiksi  ja .
+
+Suomen menestys issa on ollut pääosin huonoa, mutta vuonna  kisat voitti  kappaleellaan '''' Lordi ylivoimaiseen voittoon. 8.9.2006 ja teki uuden piste-ennätyksen 292, joka säilyi vuoteen 2009 asti.
+
+=== Elokuva ===
+
+
+Suomalainen elokuva syntyi 1900-luvun alkupuoliskolla pian itse elokuvan keksimisen jälkeen. Ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva oli '''', joka sai ensi-iltansa vuonna 1907. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kuitenkin tyrehdytti suomalaisen elokuvateollisuuden väliaikaisesti. Sodan jälkeen elokuva koki Suomessa nousukauden kun  perusti elokuvayhtiö n (entinen ''Suomen Biografi'') vuonna 1919. Ensimmäinen ulkomaillakin esitetty suomalaiselokuva on vuonna 1922 valmistunut '''', jota esitettiin myös Ruotsissa. Äänielokuva löi itsensä läpi maailmalla 1920-luvun loppupuoliskolla ja ensimmäinen täysin suomalaisvoimin valmistunut äänielokuva '''' valmistui 1931. Vuonna 1933 Suomi-Filmistä lähtenyt Karu perusti uuden elokuvayhtiön . SF:n alkuaikoina julkaisemia elokuvia olivat muun muassa ''Meidän poikamme ilmassa'' ja ''Pohjalaisia''. Vuonna 1936 yritys kohosi tuotantoluvuissaan samalle tasolle siihen asti Suomen elokuva-alaa yksin hallinneen Suomi-Filmin kanssa. Ajan tunnettuja näyttelijöitä olivat muun muassa  ja , jotka säilyttivät suosionsa aina 1950-luvulle asti. Heidän ensimmäinen yhteiselokuvansa '''' sai ensi-iltansa syksyllä 1935.
+
+Toisen maailmansodan (1939–1945) aikana Suomessa tuotettiin runsaasti isänmaallispaatoksellisia draamaelokuvia sekä todellisuuspakoisia epookkielokuvia ja komedioita. Vain harvassa teoksessa oli suoria viittauksia meneillään olevaan suursotaan. Materiaalipula pani mielikuvituksen koetukselle. Suuret yhtiöt tuottivat useita menestyselokuvia, kuten SF:n '''', '''', '''' ja '''' -elokuvasarja. Erityisesti 1940-luvun suosikki valkokankailla oli , joka tähditti muun muassa Valentin Vaalan reippaita komediaelokuvia. Sodan jälkeen materiaalipula alkoi vähitellen helpottua. Vuosikymmenen loppupuolella valmistuivat muun muassa Vaalan '''' ja '''' sekä Särkän ''''.  johdolla esitelttin niin kutsuttu rillumarei-elokuva 1950-luvun alkupuolella. Kriitikot vihasivat, kansa rakasti. Kymmenen vuotta sodan päättymisestä valmistui n saman nimiseen romaaniin perustuva elokuva ''''. 1955 julkaistun elokuvan ohjasi  ja se on edelleen kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomen elokuvateattereissa. Tuntematon sotilas keräsi suosiota myös ulkomailla.
+
+Tunnettuja suomalaisia elokuvantekijöitä ovat muun muassa näyttelijä ja käsikirjoittaja , jonka suosituimpia luomuksia on '''' -elokuvasarja, sekä kansainvälistäkin suosiota kerännyt elokuvaohjaaja . Kaurismäen '''' on yksi Suomen elokuvahistorian kansainvälisesti menestyneimpiä elokuvia. Se oli esimerkiksi -ehdokkaana parhaan ulkomaalaisen elokuvan kategoriassa ja voitti in elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon. 2000-vuosikymmenen loppupuolella myös suomalaiset animaatiot ovat nostaneet suosiotaan maailmalla, etunenässä poroseikkailu .
+
+=== Valokuvaus Suomessa ===
+
+
+
+ kuvasi 3. marraskuuta 1842 Turussa ensimmäisen suomalaisen . 1850-luvulla jo kaikissa suurimmissa kaupungeissa toimi valokuvaajia. Yleisempää merkitystä  sai 1860-luvulla, jolloin etenkin muotokuvia ja kaupunkikuvia voitiin alkaa monistaa. 1880-luvulla sta tuli suomalaisen valokuvauksen keskeisalue.
+
+Maailmansotien välisen ajan kuvaajia olivat muun muassa , ,  ja .  Sekä talvi-, että jatkosodasta reportaaseja tehneillä TK-kuvaajilla oli jo käytössään pienkamerat ja jonkin verran myös värifilmiä. Helsingin Sanomat
+
+1950-luvulla  miellettiin omaksi, usein  vaalituksi erilliseksi alueekseen. Johtavia valokuvaajia olivat , , ,  sekä  ja .
+
+Valokuvataiteesta tuli aktiivinen osa  1980-luvulta lähtien.  valokuvaa käyttävien tekijöiden ja yleisön lukumäärä on moninkertaistunut, kenttä kansainvälistynyt ja valokuvaus on digitalisoituneessa kulttuurissa, osana uutta a saanut 2000-luvun alkua leimanneita ilmenemismuotoja ja toimintatapoja. Tunnetuimpia uudemmista valokuvaa ilmaisukeinonaan käyttävistä nykytaiteilijoista ovat esimerkiksi ,  , ,  ja .  Blue Media
+
+=== Kuvataide ===
+, '', 1895.]]
+
+
+Kuuluisia suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi , , , , ,  ja . Helsingissä sijaitsevat muun muassa on kuuluvat , nykytaiteen museo  ja  sekä yksityinen . Sekä lla että lla on huomattavat taidekokoelmat. Pohjoisempia merkittäviä taidemuseoita edustavat muassa , ,  ja . Nykytaiteilijoista kansainvälisesti toimivia ovat esimerkiksi ssa asuva , Väisänen: ”Kirjoitan, koska osaan kirjoittaa" 13.12.2007 n kunniakonsuli , Uusi alku. 17.1.2008 Paavin muotokuvan maalari  Yrjö Laakkosesta muotokuva. 21.6.2009 Fritz Jakobsson. ja marginaalikulttuurin mestari . Biogrraphy: Tom of Finlanf alias Touko Laaksonen. 
+
+=== Urheilu ===
+ sytyttää olympiatulen  1952.]]
+ on Suomen suosituin ja arvostetuin urheilulaji.]]
+
+
+Suomalaiset pitävät itseään urheilukansana, Radio Peili. Yleisradio. Viitattu 21.2.2007 ja monien muiden vastaitsenäistyneiden kansojen tavoin suomalaiset muodostivat erityisesti 1900-luvun alussa kansallista identiteettiään urheilusaavutusten avulla. Liikuntatieteellinen seura. Viitattu 21.2.2007  kehittämä  oli suosittu urheilulaji, mutta sen paikan seuratuimpana urheilulajina on sittemmin ottanut . Määrällisesti eniten harrastajia on ssä, , , ssa, ssa ja ssä. Huippu-urheilun faktapankki. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. Viitattu 14.3.2007
+
+1920-luvulla suomalaiset juoksijat ,  ja  olivat aikansa parhaimpia juoksijoita. Nurmi on edelleen yksi  menestyneimpiä urheilijoita yhdeksällä kultaisella olympiamitalillaan. Painija  oli 1920-luvulla menestynyt painija kahdella . Painija  oli ensimmäinen suomalainen joka hankki Suomelle olympiakullan. Luistelija  saavutti talviolympialaisissa 1920-luvulla menestystä, jota verrattiin Nurmen suorituksiin kesäkisojen puolella.  tuli maailmansotien välillä maailman siihen asti paras keihäänheittäjä.
+
+ tuli 1950-luvulla yksi kaikkien aikojen hiihtourheilijoista. Vielä aktiiviaikanaan hän sai manttelinperijän .
+
+Ralliajajat  ja  olivat suomalaisen autourheilun airueita 1960-luvulla menestyessään muun muassa maineikkaassa ssa. Heitä seurasivat huipulla 1970-luvulla ,  ja .  tuli nelinkertainen maailmanmestari ja samaan pystyi myöhemmin myös . 2000-luvulla MM-aateliin liittyi vielä .
+
+Autoilun arvostetuimmassa luokassa Formula 1:ssä  saavutti maailmanmestaruuden 1982 ja  ylsi samaan kaksi kertaa 1990-luvun lopulla.  tuli kolmas suomalainen F1-mestari vuonna 2007.
+
+ palautti 1970-luvulla suomalaisen juoksu-urheilun kunnian saavuttaessaan kaksissa peräkkäisissä olympialaisissa yhteensä neljä kultaa 5 000 ja 10 000 metrin matkoilla.
+
+Soutaja  saavutti kolme perättäistä kultaa olympiakisoissa 1976–1984.
+
+Suomalaiset nousivat 1990-luvulla huipulle yhdessä maailman kilpailluimmista lajeissa: uinnissa.  ja  johtivat uintitriumfia 1990-luvulla ja  on jatkanut allasmenestystä 2000-luvulla.
+
+Nykyisin suomalaiset menestyvät n sijaan esimerkiksi ,  ja muissa talviurheilulajeissa sekä ssa ja ssa. Eräitä viime aikojen menestyneitä suomalaisurheilijoita ovat olleet mäkihyppääjä , maastohiihtäjät  ja , taitoluistelijat  ja , formulakuljettajat ,  ja , jääkiekkoilijat  ja veljekset  ja , jalkapalloilijat  ja , lumilautailijat kaksinkertainen MM-kultamitalisti , olympia- ja MM-mitalisti  ja olympiapronssimitalisti  sekä painija , nyrkkeilijät , , keihäänheittäjät  ja , moukarinheittäjä  ja kuulantyönnön olympiakultamitalisti Sydneystä 2000 .
+
+Koripalloilija  varattiin NBA:han. Pari vuotta myöhemmin  tuli NBA:n ensimmäisenä NBA Draft kierroksen ensimmäisellä kierroksella varattu suomalainen.
+
+== Katso myös ==
+*
+* 
+* 
+* 
+* 
+
+== Lähteet ==
+
+* 
+* Haapala, Pertti: ”Monta totuutta”, teoksessa 
+*
+* 
+*
+*
+* 
+* 
+*
+*
+* 
+* 
+* Pulma, Panu: ”Rauhoituspolitiikan kausi”, teoksessa 
+*
+* 
+* 
+* 
+
+=== Viitteet ===
+
+
+== Aiheesta muualla ==
+
+
+
+=== Hallinto ===
+*
+*
+*
+*
+*
+
+=== Muut ===
+*
+*
+*
+*
+*
+*
+*
+*
+*
+
+ 
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+